Olin valittu Les Clefs d’Or Scandinavian Zone Director tehtävään keväällä ja nyt koitti tuosta johtuva kokousmatka. Edellisen Scandinavian Zone directorin aikana tehtäviin valitut kokoustivat Las Vegasissa ja Dubaissa. Minun ensimmäinen matkani tässä seurassa osui Sveitsiin. No, perus ..tai sanotaanko perinteisenä suomalaisena kateus toki hieman iski, kun vertasin matkakohteita.
Kohteeseen on syynsä, sillä tämä oli 60. ExCo kokous ja se haluttiin viedä yhdistyksen perustajan, Ferdinand Gillet’n kotikylään.
Vissoie sijaitsee 1204 metrin korkeudessa eteläisessä Sveitsissä, Sveitsin alpeilla.
Lento siis Geneveen, joka Helsingistä kestää n. 2,5 tuntia, kapteenista tai ainakin tuulista riippuen. Kentältä oli suora kuljetus hotelliimme. Lyhyesti poikkesimme Veveyn kylässä katsastamassa hotellin ”des Trois Corounnes” joka parilla sanalla oli HIENO! Tuolla Sveitsin ja Ranskan suunnalla kun vanhoja, hienoja, kuuluisia viiden tähden hotelleja on pienemmissäkin kaupungeissa. Hieman on toisin täällä pohjolassa..voih…
Jahka pääsimme moottoritieltä pois ja nousemaan kohti korkeuksia alkoi viimeistään tuntumaan ulkomailta. Tiet ylös ovat kapeita ja liikennettä on. Onneksi seurueemme Irlantilainen jäsen ”uskalsi” mainita espanjalaiselle kuskillemme, suhteellisen suorin sanoin josko hän voisi kiltisti hidastaa… Taisi olla lähempänä ”hidasta, saatana!” tuo kommentti. Tämä oli hyvä. Ei ettäkö varsinaisesti itse pelkäisin korkeita paikkoja, mutta kuolemaa joskus pelkään.
Vihdoin pääsimme kuitenkin perille. Grand Hotel Bellatola (www.bellatola.ch) on kaunis, yli 152 vuotta vanha hotelli. Hotellia tällä hetkellä johtaa varmasti yksi maailman ystävällisimmistä pariskunnista. Aina avuliaat, kuvan kaunis Anne-Francoise ja aivan Jose Mourinholta näyttävä Claude Buchs.
Hotellista löytyy viinibaari sen vanhassa kirjastossa, hieno, idyllinen ravintola, mahtava allas-osasto, jossa muuten on sauna, joka on hyvin, hyvin lähellä suomalaista versiotamme. Allas-ostolta sauna-osastolle pääsee ovesta jossa on kyltit ”Adults only” & ”towel free area” . Tähän olisin kaivannut suomalaisena enemmän selvennystä - alastomuus saunassa ei ole itselleni ongelma, luonnollisestikaan. Mutta kun useimmat ihmiset eivät joko uskaltautuneet sisään, tai verhosivat pyhimpänsä johonkin muuhun kuin pyyhkeeseen, oli koko osasto hassuhko..tai ainakin joillekin hämmennystä aiheuttava. Otin silti löylyt, joskin jouduin kysymään kanssa saunojiltani, josko veden heittäminen mahtaa haitata. Maisemat osastolta olivat mahtavat, ja puhun nimenomaan luonnon maisemista!
Huoneet ja käytävät olivat idyllisiä, joissa lattialaudat narisivat joka askeleella. Ihania huoneita oleskella – sikäli kun aikaa oli huoneissa oleskella.
Yön myöhäisinä tunteina Tamas, Unkarin pj, Central European Zone Director, yksi parhaista ystävistäni koko yhdistyksessä usein kuitenkin kutsui minut lasilliselle Palinkaa ja lauseiden vaihdolle. Suosittelen lämpimästi tätä hotellia kun vain St.Lucin tai Vissoien kylässä matkaatte. Aikaa kannattaa käyttää myös St. Lucin observatoriossa, sekä muutaman tunnin kävelyllä planeettojen polulla. Aurinkorasvaa kannattaa varata mukaan. Itse varmistin joka vuodenaikaisen palamiseni tällä kävelyllä… Mikäli mahdollisuus avaa oven, käväise myös joissain lukemattomista pienistä viinikellareista, jotka ovat olleet paikallaan vähintään vuosikymmeniä. Yksi hienoimmista kokemuksista tällä matkalla olikin vierailu tällaisessa, jossa maistelimme muutama vuosikymmen vanhaa/tuoretta valkoviiniä ja paikallisia kuivattuja lihoja. (reissu ylipäätään ei vegetaristille olisi ruoan suhteen juuri lottovoittoja tarjonnut…)
Nämä kylät ovat myös täynnä pieniä ravintoloita ja baareja, jotka näyttivät todella kiinnostavilta, harmikseni aikaa ei ollut näissä kuitenkaan piipahtaa. Yhdessä baarissa kävimme Tamasin, kanssa yhdellä oluella, viimeisenä iltana. Keskustelimme elämiemme murheista ja iloista. Näillä matkoilla aika menee kokouksiin ja järjestettyihin illallisiin. Pisin kokouksemme kesti 10,5 tuntia, johon ei lasketa välissä ollutta lyhyttä lounasta. Tiukkaa, tiukkaa asiaa läpi kokouksen. Ainoa asia, joka ei asiaan liittynyt, jonka vaivihkaa läppäriltäni tarkistin aika ajoin, oli menossa ollut SM-liigakierroksen tilanne. Mutta kuten Les Clefs d’Or:ien parissa aina, kaikki menee pehmeästi, niin hyvä henki näissä tapahtumissa aina on! Ranskaa kannattaa opetella edes auttavasti, sillä englannilla pärjää huonosti, tämän opin. Pitkiä puheita, pitkiä esitelmiä, aina ranskaksi. Tarpeeksi väsyneenä tämä on rasittavaa.
Hotellista löytyy viinibaari sen vanhassa kirjastossa, hieno, idyllinen ravintola, mahtava allas-osasto, jossa muuten on sauna, joka on hyvin, hyvin lähellä suomalaista versiotamme. Allas-ostolta sauna-osastolle pääsee ovesta jossa on kyltit ”Adults only” & ”towel free area” . Tähän olisin kaivannut suomalaisena enemmän selvennystä - alastomuus saunassa ei ole itselleni ongelma, luonnollisestikaan. Mutta kun useimmat ihmiset eivät joko uskaltautuneet sisään, tai verhosivat pyhimpänsä johonkin muuhun kuin pyyhkeeseen, oli koko osasto hassuhko..tai ainakin joillekin hämmennystä aiheuttava. Otin silti löylyt, joskin jouduin kysymään kanssa saunojiltani, josko veden heittäminen mahtaa haitata. Maisemat osastolta olivat mahtavat, ja puhun nimenomaan luonnon maisemista!
Huoneet ja käytävät olivat idyllisiä, joissa lattialaudat narisivat joka askeleella. Ihania huoneita oleskella – sikäli kun aikaa oli huoneissa oleskella.
Yön myöhäisinä tunteina Tamas, Unkarin pj, Central European Zone Director, yksi parhaista ystävistäni koko yhdistyksessä usein kuitenkin kutsui minut lasilliselle Palinkaa ja lauseiden vaihdolle. Suosittelen lämpimästi tätä hotellia kun vain St.Lucin tai Vissoien kylässä matkaatte. Aikaa kannattaa käyttää myös St. Lucin observatoriossa, sekä muutaman tunnin kävelyllä planeettojen polulla. Aurinkorasvaa kannattaa varata mukaan. Itse varmistin joka vuodenaikaisen palamiseni tällä kävelyllä… Mikäli mahdollisuus avaa oven, käväise myös joissain lukemattomista pienistä viinikellareista, jotka ovat olleet paikallaan vähintään vuosikymmeniä. Yksi hienoimmista kokemuksista tällä matkalla olikin vierailu tällaisessa, jossa maistelimme muutama vuosikymmen vanhaa/tuoretta valkoviiniä ja paikallisia kuivattuja lihoja. (reissu ylipäätään ei vegetaristille olisi ruoan suhteen juuri lottovoittoja tarjonnut…)
Nämä kylät ovat myös täynnä pieniä ravintoloita ja baareja, jotka näyttivät todella kiinnostavilta, harmikseni aikaa ei ollut näissä kuitenkaan piipahtaa. Yhdessä baarissa kävimme Tamasin, kanssa yhdellä oluella, viimeisenä iltana. Keskustelimme elämiemme murheista ja iloista. Näillä matkoilla aika menee kokouksiin ja järjestettyihin illallisiin. Pisin kokouksemme kesti 10,5 tuntia, johon ei lasketa välissä ollutta lyhyttä lounasta. Tiukkaa, tiukkaa asiaa läpi kokouksen. Ainoa asia, joka ei asiaan liittynyt, jonka vaivihkaa läppäriltäni tarkistin aika ajoin, oli menossa ollut SM-liigakierroksen tilanne. Mutta kuten Les Clefs d’Or:ien parissa aina, kaikki menee pehmeästi, niin hyvä henki näissä tapahtumissa aina on! Ranskaa kannattaa opetella edes auttavasti, sillä englannilla pärjää huonosti, tämän opin. Pitkiä puheita, pitkiä esitelmiä, aina ranskaksi. Tarpeeksi väsyneenä tämä on rasittavaa.
Meidän kokemuksiamme löytyy myös toisesta blogista; http://lesclefsdor.wordpress.com/
Itse päätin vielä jäädä Geneveen yhdeksi päiväksi.
Olen Sveitsissä ollut Zürichissa kerran, lätkän MM-kisoissa, sekä samalla tervehtimässä enoani. Zürich on erilainen. Molemmat kokemisen arvoisia. Kuitenkaan en uskonut meneväni Geneveen ihan heti uudestaan, joten tästä syystä hylkäsin perheeni vielä päiväksi. En tiennyt yhtään, mihin hotelliin minut sijoitettaisiin, mutta en ollut luonnollisesti huolissani. Kas, juuri ennen kyytiä Vissoiesta Geneveen, Rooms Divisions Manager Hotel Le Richemond hotellista tuli juttusilleni ja kertoi, että hän majoittaa minut. ”ah, you are the famous chef concierge we’ve been waiting for” …hmm, mitäpä siihen vastaamaan.. ja hän siis tarkoitti majoittavansa minut hotellissaan siis. Voi sitä vieraanvaraisuuden määrää. Concierget ovat veljeksiä, missä vain. Suomalainen saattaa näissä piireissä tuntea jopa vaivaantuneisuutta. Mutta oli se hienoa. Ei pelkästään palvelun viisi tähteä, vaan samalla tietynlainen rentous siinä, joka tietysti tullee yhdistyksen jäsenyydestä – kaikki olemme kavereita keskenämme. Olen kokenut hienoja, hienoja huoneita ympäri maailmaa, tämä ei paljoa jää niistä ihan parhaimmista. Suosittelen!
Geneve itsessään on suomalaiseen silmään mukavan kokoinen kaupunki, ihan käveltävä suorastaan… Brasserie Lipp, suosittelen. Siellä illastimme koko joukolla. Mahtavaa, suosittelen. Oma valintani oli vasikan maksaa. Suosittelen, jos en jo maininnut. Paikallista käteistä, frangeja, kannattaa myös varata. Genevessä oloni aikana oli vaikeaa löytää yhtään paikkaa jossa korttia hyväksyttäisiin.
Olen Sveitsissä ollut Zürichissa kerran, lätkän MM-kisoissa, sekä samalla tervehtimässä enoani. Zürich on erilainen. Molemmat kokemisen arvoisia. Kuitenkaan en uskonut meneväni Geneveen ihan heti uudestaan, joten tästä syystä hylkäsin perheeni vielä päiväksi. En tiennyt yhtään, mihin hotelliin minut sijoitettaisiin, mutta en ollut luonnollisesti huolissani. Kas, juuri ennen kyytiä Vissoiesta Geneveen, Rooms Divisions Manager Hotel Le Richemond hotellista tuli juttusilleni ja kertoi, että hän majoittaa minut. ”ah, you are the famous chef concierge we’ve been waiting for” …hmm, mitäpä siihen vastaamaan.. ja hän siis tarkoitti majoittavansa minut hotellissaan siis. Voi sitä vieraanvaraisuuden määrää. Concierget ovat veljeksiä, missä vain. Suomalainen saattaa näissä piireissä tuntea jopa vaivaantuneisuutta. Mutta oli se hienoa. Ei pelkästään palvelun viisi tähteä, vaan samalla tietynlainen rentous siinä, joka tietysti tullee yhdistyksen jäsenyydestä – kaikki olemme kavereita keskenämme. Olen kokenut hienoja, hienoja huoneita ympäri maailmaa, tämä ei paljoa jää niistä ihan parhaimmista. Suosittelen!
Geneve itsessään on suomalaiseen silmään mukavan kokoinen kaupunki, ihan käveltävä suorastaan… Brasserie Lipp, suosittelen. Siellä illastimme koko joukolla. Mahtavaa, suosittelen. Oma valintani oli vasikan maksaa. Suosittelen, jos en jo maininnut. Paikallista käteistä, frangeja, kannattaa myös varata. Genevessä oloni aikana oli vaikeaa löytää yhtään paikkaa jossa korttia hyväksyttäisiin.
Viimeisenä päivänä kävelin niin paljon kuin jalat kantoivat, Geneve on hieno paikka kävelylle. Ennen lentokentälle lähtöä kävimme Buchererin liikkeessä. Bucherer on brändi, joka mm. valmistaa concierge-avaimemme. Samassa tilassa myytiin lukemattomia muita huikeita brändeja, kuten muuan Rolexia. Hotelli- ja ravintola-alan ammattilainen täältäpäin ei paljoa noista putiikeista osta. Huomasin kuitenkin, että on olemassa kelloja, joita mielelläni pitäisin kapeassa ranteessani. Ostin suola- ja pippurisirottimet. Kauniit toki. …ja suklaata vaimolle, sveitsissä se on must… (ainakin jos on vaimo kotona odottamassa)
Mene Sveitsiin. Tuo tuliaisia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti