Tietämättömän kirjoitus politiikasta

Tekstin on kirjoittanut henkilö, joka ei selvästikään ymmärrä politiikasta tarpeeksi. Kirjoittaja ei näin ollen uskalla lähteä väittelemään asiasta, vaan myöntää avoimesti kyseessä olevan vain omat nöyrät ja varmasti osin eriävät, osin jopa perusteettomat mielipiteet. Teksti sisältää muutaman kirosanan.

Suomen rajat kiinni ja valtava rajavalvonta käyntiin. Saadaan sillä sitten ainakin rajavartiostolle lisää työpaikkoja. (www.raja.fi)
Samoin tein pistetään pois kaikki ulkomaalaiset. Kaikki. Itseasiassa pistetään pois kaikki suomalaisetkin, jotka eivät ole syntyperäisiä. No, antaa mennä mukana myös kaikki tummahiuksiset, jätetään vain täysin vaaleaihoiset blondit. Ja ylipainoiset pois kanssa. Arjalaisuus kunniaan.
Välillä tuntui, että näin kirjoitettiin Persujen politiikasta ennen vaaleja. No tuskin ihan tästä on kuitenkaan kyse. Asioita on hyvin helppo kärjistää varsinkin vaalien alla. Kyllähän esimerkiksi Soinin puheet ovat kuitenkin aivan muuta, jopa osin sovittelevia, eikä kaikessa niin kaukana muista valtapuolueista, ei ainakaan niin jyrkästi, mitä mediassa annetaan ymmärtää. Mutta kyllä se silti mietityttää, että mitä tästä nyt seuraa, kun Persut valittiin tuollaisella määrällä eduskuntaan. Paitsi poliittisten mielipiteidensä vuoksi, myös huolettaa toki heidän poliittinen kokemattomuutensa, osan kohdalla jopa yleinen kokemattomuutensa. Ehkä olen myös ollut jossain määrin mukavuudenhaluinen ja näin tyytyväinen siihen konsensukseen, mikä on jo kauan vallinnut. Nythän pitkästä aikaa tulee jonkinlaista muutosta. (Vaikka Muutos 2011 puolueesta ei ketään valittukaan)

En minäkään pidä romanikerjäläisistä täällä, saati sieltä suunnalta, tahi mistään muualtakaan tulevista tasku- tai muistakaan varkaista. Voihan sitä kysäistä EU:sta, jotta miksi nämä tietyt maat ovat hyväksytty unioniin, kun ei kaikki tainnut olla ihan sillä tolalla, mitä tällainen normi länsieurooppalainen, EU-kansalainen ajattelee. Ei se silti tarkoita, että meidän ei kannattaisi EU:hun kuulua.
Totta helvetissä itseänikin vituttaa, että asiat hyvin hoitaneena valtiona joudumme maksamaan valtiolle heidän omista hölmöilyistään. Kaikenlisäksi näistä iso osa on varmastikin jossain määrin ollut täysin tiedostettu kaikkine vaikutuksineen - ei se silti tarkoita etteikö meidän tulisi mielestäni seistä yhteisessä rintamassa. On totta että kaikki EU maat eivät osallistu tähän kruunullakaan. vain euromaat osallistuvat. Ottaahan se päähän, mielestäni kaikkien pitäisi osallistua… vaan vain osa leikkii, osa ei. Silti Euroalueeseen kuuluminen on mielestäni hyvä juttu, se helpottaa asioimista Euroopassa. En tosin ole minkäänlainen ekonomisti, en todellisuudessa osaa sanoa, olisimmeko taloudellisesti vakaampi maa mikäli olisimme pitäneet kiinni Markastamme. Kannattanee kuitenkin miettiä tarkkaan, tarkkaan, tarkkaan markkaan siirtymisen seuraukset, jo siltä kantilta, että mitä moinen maksaa. Varsinkin, mikäli tiedossa olisi, että tulevaisuudessa yrittäisimme kuitenkin taas takaisin euroalueeseen. Osallistukaamme mieluiten kuitenkin euroalueen vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen.

Eikö tämä kuitenkin tarkoita samalla, että Suomessa on asiat hoidettu hyvin, meillä menee hyvin? Me olemme hoitaneet omat asiamme hyvin ja kunnialla. Sekö joitakin vituttaa? Että ei voikaan valittaa kuinka ei olekaan kenovoitto syntyä suomeen..? ..toivottavasti kukaan uusi edustaja ei tee päätöksiä jotka viimeistään muutamien vuosien kuluttua takaavat sen, että joudun kirjoittamaan ettei asiamme olekaan (enää) hoidettu hyvin.. Älkäämme tehkö päätöksiä, jotka oikeasti sulkevat Suomen Euroopan ulkopuolelle, henkisesti ja yhteisöllisesti toki. Suomi kaikesta huolimatta maantieteellisesti Eurooppaan kuuluu, jopa enemmän kuin Euroviisuihin osallistuva Israel, tai jalkapallon EM- ja MM-karsintoihin Euroopan lohkoissa pelaavat Azerit, Kazakit, yms. yms.

Muistaako tai ymmärtääkö muuten kukaan, että suurin osa ihmistä ei kuitenkaan äänestänyt Persuja. He joko äänestivät muita puolueita, tai eivät äänestäneet ollenkaan. Eli kyllä eduskunnassa on paljon muidenkin puolueiden edustajia. Nyt vain on nostettu yhden puolueen äänimäärä kovin isoksi uutiseksi.
Sitä paitsi, onko mitään väliä keitä siellä nyt on valittuina? Nykysäännöstö kun mahdollistaa loikkaamisen toiseen puolueeseen kesken kauden. Käsittämätöntä, sanon minä. Ei tässä ole kyse veikkausliigasta, jossa pelaajia myydään toisiin seuroihin. Miten voi henkilö, joka on äänestetty tietyn puolueen listoilta, hypätä toiseen puolueeseen. Eikö myös loikkausaikeita pitäisi kysyä äänestäjiltä? Ja kaikenlisäksi vaalien jälkeen puoluejohtajat tuntuvat olevan varsin luottavaisia yhteistyökykyihinsä, eniten riidanhalukkuutta tuntuu löytyvän toimittajilta. Eli eihän tässä tiedä yhtään vaikka kaikki menisi hyvin, myös omalta kannaltani ajateltuna.

Tavallaan on sääli, että pienistä puolueista ei valittu ketään. Siellä(kin) kun oli kyllä varsin järkeviä ehdokkaita. Olisi ollut mukava nähdä joitakin heistä yhdessä valtapuolueiden kanssa väittelemässä. Sen sijaan ihmettelen kyllä muutaman näiden puolueiden hyväksymiä ehdokkaitaan, isotissiset stripparit ja bb-julkkikset kun eivät ainakaan näissä vaaleissa valelleet varsin järkeviltä kuulostavia kommentteja. Vaan ehkäpä kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta ja näin vaaleissa oli ehdolla kansan koko kirjo.

No, pääasia että äänestää. Turha on muuten valittaa.

Kansa on taas puhunut. ugh.

Kuolema ja kysymyksiä siitä

Mitä on ihmisarvoinen elämä? Mitä on ihmisarvoinen kuolema? Tätä joutuu miettimään nykypäivänä kun kohtaa ihmisiä vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Ja toki kaikkialla muuallakin..
Elämäänsä voi kaiketi elää kuten haluaa. Toivottavasti. Näin toki ajateltuna hyväosaisena (mikä ja kuka on hyväosainen?) Mutta mitä kun ei voi enää päättää omasta elämästään? Saako kuolemaa pyytää? Mitä jos et voi tilasi takia enää pyytää kuolemaa? Mitä ihminen tuntee ja kokee jos hän on ns. ”vihannes”? Jos hän ei tunne , eikä tajua mitään, onko järkeä jatkaa hänen elämäänsä? Voiko tätä kysyä taloudellisessa mielessä, onko se eettisesti oikein? Mitä jos hän tuntee ja ymmärtää, mutta ei voi kommunikoida? Onko silloin oikein jatkaa hänen elämäänsä? Onko eutanasia oikein? Voiko kukaan päättää eutanasiasta? Jos voi, voiko joku päättää myös kuolemanrangaistuksesta? Onko kuolemanrangaistus oikein? …silmä silmästä, kuten raamatussa sanotaan? ..onko oikein kuolla rangaistuksena jos on tappanut jonkun? …jos taas istuu tuomiotaan ennen kuolemantuomion toimeenpanoa, kärsiikö ihminen silloin tarpeeksi? Silloin kai ihminen osaa mukautua tuomioonsa ja saattaa olla aikanaan sinut kuolemansa kanssa. Onko rangaistus silloin oikein? Onko itsemurha oikein? Mitä jos ihminen kuolee ennenaikaisesti rakastamansa asian parissa? Jos basehyppääjä kuolee kun varjo ei avautunutkaan, onko kuolema parempi, kuin jos hän kuolisi ylittäessään suojatietä? Mitä jos joku ryyppää itsensä hengiltä? Silloin hän kuolee pitämänsä asian parissa & sen vuoksi, huolimatta siitä että kyseessä on alkoholismi ja sitä kautta sairaus.. miten silloin suhtautua kuolemaan?


Jos ihminen on sinut kuolemansa kanssa, miten tulee muiden surra kuoleman jälkeen? Jos taas ihminen tietää kuolevansa, mutta ei halua kuolla, miten toimia?
Miten surra ylipäätään kuoleman jälkeen? Onko jotain yleistä ohjeistusta, miten pitää toimia? Ilmeisesti on, sillä sain rivien välistä kuulla kuinka en surrut tarpeeksi näkyvästi, kun isäni kuoli. Muistan hyvin omat tunteeni, jotka vaihtelivat lähinnä ihmettelystä epävarmuuteen, epäuskosta ikävään usean päivän ajan. Onko se surua? Onko se osa surua? Pitääkö itkeä näkyvästi? Saako olla yksin jos haluaa? Saako kuolemalle nauraa? ..kaikelle pitäisi saada nauraa, kaikesta pitäisi saada tehdä huumoria, kunhan pitää rajat. Rajat pitää pitää kaikessa, mutta muuta, yleistä ohjeistusta ei mielestäni ole. Saako kenellekään sanoa, ettei sure oikein? Saako olla iloinen jonkun kuolemasta? Saako surra lemmikkinsä kuolemaa? itse surin rakkaan lemmikkikissani kuolemaa paljon, jopa näkyvämmin kuin isäni kuolemaa. Tarkoittaako se, että välitin kissasta enemmän kuin isästäni? ..tuskin. Mutta eikö lemmikkiä saa rakastaa kuin läheistä ihmistä? Missä menee raja? Vai meneekö ollenkaan? Onko joku oikeutettu sanomaan juuta tai jaata? Josif Stalin sanoi, että yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa on tilastotiedettä. Kaikessa irvokkuudessaan oliko hän oikeassa?
Kun puhutaan eutanasiasta tai itsemurhasta, pitää miettiä myös, onko luonnollista kuolemaa, jos venytetään elämää? Tai onko se luonnollista elämää, jos nykytekniikan avulla elä 157 vuotiaaksi?
Osaako ihminen käsitellä kuolemaa, vaikka kuolema on väistämätön ja näin ollen luonnollinen tapahtuma.. Onko ihminen erkaantunut kuolemasta? Tosin eläimetkin osaavat surra, esim. tutkimus jossa tutkittiin apinoiden reaktioita lauman jäsenen kuolemaan. Yhtälailla on kertomuksia esimerkiksi koirista, jotka onnettomuuksien jälkeen istuvat kuolleen isäntänsä vieressä, kuin surren.


Isän kuolemasta tällä viikolla vuosi, mummin kuolemasta viikko. Harmaa maaliskuu. R.I.P.

If you live, you will die (Sonata arctica)