Ciudad de México, Cuernavaca, Teotihuacan & matrimonio Finlandeses

Cameron Diaz! Ja buenos Aires!

Vuoden 1917 perustuslain mukaan Meksiko on liittotasavalta, joka jakautuu 31 osavaltioon ja liittopiiriin, mäkiluoto +4, koillinen neljä, lounasluode kymmenen, Bågaskär +2, etelätuulta kymmenen metriä sekunnissa..
Muutamat teokset matkalle lähtiessä tulivat tutuiksi, mutta olivat valitettavan tylsiä ja kuivia. Meksiko itsessään sen sijaan ei sitä ole. Toki osa teoksista ja ohjeistuksista oli lupaavia, kuten UM ohjeistus;

Rikollisuus on yleistä. Etenkin pääkaupunki México D.F. on suurkaupunki, jossa liikuttaessa on syytä noudattaa suurta varovaisuutta. Samoin rannikon matkailukeskuksissa on syytä varovaisuuteen. Meksikossa rikollisuus on usein väkivaltaista, joten ryöstötilanteessa ei tule tehdä vastarintaa. Ulkoministeriö suosittelee ennen matkaa matkustusilmoituksen tekemistä ulkoministeriölle tai Suomen edustustoille. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta http://formin.finland.fi/palvelut/matkustus/ilmoitus.

En tiedä, kuka on aikanaan vastannut kaupunkien sijoittelusta, mutta Helsinki ja México City ovat kaukana toisistaan, sen kyllä sai taas tuta matkalla. Kokonaismatka kotiovelta hotellille 21 tuntia. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun Pariisin Charles de Gaulle'n kautta matkatessani matkatavarat tulivat mukana.

Matkan alku ei ollut kuitenkaan lupaava. Lähdinhän tänne siksi, että vaimoni Sanna ilmoitti lähtevänsä työmatkalle tänne. Talviloma kyseeseen ja mukaan. Hotellit kavereitten kautta - kiitos Andres ja Petri! Ja lennot muuten vaan, kaikki maksuun. Sitten sanna soittaa kun olen Tukholmassa että konfrenssi on peruttu! ...No, äkkiseltään ajateltuna oma matkavakuutukseni ei kata Sannan asioiden peruuntumista. No, sanna sai sitten loppujen lopuksi sovittua pari tapaamista, jotta hän pääsi lähtemään ja että tämä työmatkan statuksen saisi. No, tämä hänen kontaktinsa ei vastannut meileihin enää, joten aikatauluista meillä ei ollut mitään tietoa. Loppujen lopuksi, puoli viikkoa Meksikossa jo olleena sieltä tuli ilmoitus, että meillä on tiistaina illallinen. No, ei ollut oikein varma, että kenen kanssa ja missä. Klo 18 tapaaminen hotellin aulassakin tapahtui klo 18.20. Illallisella ilmoitettiin että Sannalla olisi yksi tapaaminen seuraavana päivänä. Kestäisi pari tuntia, koska kontaktin pitäisi mennä toiseen tapaamiseen. No, työmatka tämänkin...
Tapaaminen kesti sitten kaksi tuntia. Sillä välin allekirjoittanut makasi altaalla ja poltti itsensä. Yksi asia jota en opi... eli hyvät ihmiset, käyttäkään aurinkorasvaa! Omasta ihotyypistäni johtuen kertoimeni on 60 (!) joten normaalisti palan helposti...


México City on valtava kaupunki 24 miljoonalla asukkaalla. Kaupunki kasvaa n. tuhannella asukkaalla päivässä, kun ympäröiviin slummeihin tulee maalta lisää väkeä. Slummeja näin matkalla Teotihuacaniin, ne levittäytyvät vuorilla loputtomiin, silmän kantamattomiin. Ne eivät silti ole mitään peltihäkkyröitä, vaan pieniä taloja vieri vieressä ja kuten meille kerrottiin, niissä asuu ihan normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, eikä niitä tule verrata esim. Rion faveloihin. Suurin osa taloista on harmaita, sillä niitä ei ole maalattu, eivätkä ne näin ollen ole "valmiita" eikä talosta tarvitse maksaa veroja. Muutamat talot kuitenkin on maalattu, osa punaisella, osa sinisellä jne. Näin slummikokonaisuus onkin jollain tapaa rujoa taidetta, jollain tapaa erittäin kaunista katseltavaa.

Itse kaupunki kuitenkaan ei ole niin kaoottinen ja sekasortoinen, kuin voisi luulla. Hommat pääasiassa toimivat ja kaupunki on siistihkö. Liikenne viikonloppuna oli maltillista ja ehdinkin jo miettiä kehuvani mielikuvia vääriksi blogissa. Vaan kas, maanantai koitti, enkä peru mitään. Liikennesäännöt ovat toki myös mielenkiintoiset: jalankulkijoita ei väistetä, kääntyä voi mihin vain, huolimatta millä kaistalla on... äänitorvi, eli töötti on kovassa käytössä. Esimerkiksi mikäli auto väistää jalankulkijaa, muut tööttävät varmuudella - v'ttuako väistät, anna mennä.. tai vaihtoehtoisesti, mikäli tilaa ei ole, katu on tukossa, töötätään - anna mennä, älä odota, aja päälle. Seuraavan kerran kun kiroat Helsingin, tai vaikka Lappeenrannankin, liikennettä mieti uudelleen. Aivan käsittämättömiä ruuhkia täällä on! Yhtälailla yleiset kulkuvälineet ovat tupaten täynnä. Tähän onkin pakko lisätä huomautus, että kaupungin pääkatu Paso de la Reforma suljettiin autoilta kokonaan sunnuntaina. Näin tapahtuu joka sunnuntai. Tällöin tuon pitkän kadun valtaavat rullaluistelijat, pyöräilijät, lenkkeilijät yms.

Näin siis maailman toiseksi ruuhkaisimmassa kaupungissa, miten Helsingissä? Yhtälailla polkupyöräilijöille on varsin mainiot pyörätiet keskellä kaupunkia. Miten Helsingissä, tuossa yhdessä maailman parhaassa kaupungissa? Opittavaa olisi paljon (ota yhteyttä Jussi Pajunen, jos luet blogiani). Paikallisiin linja-autoihin emme mahtuneet, sillä niissä matkustajia roikkui ovien ulkopuolellakin. Metroon sen sijaan menimme. Pyrin katsastamaan metron joka kaupungissa, mihin menen. Paitsi Lappeenrannassa. Meitä kyllä varoitettiin metrosta, mutta menimme silti. Ei ollut mitään ongelmaa, väkeä toki enemmän kuin Helsingin metrossa. Silti esimerkiksi Los Angelesin metrossa on pelottanut enemmän. Siellä hieman huonommalla alueella, ihonväriin takertumatta, olimme ainoat valkoihoiset, ja meidän vaalea ihomme kun on hieman vaalempi kuin siellä vastaava, ihmiset rupesivat tuijottamaan, alkoi tulla jo hämärä.. Hieman pelotti. Täällä ei ole pelottanut. Olemme kävelleet paljon! Myös sitä on hieman huolestuneesti kommentoitu, vaan kyllä se niin on, että kävelemällä näkee parhaiten. Ja kävelty on myös pienemmillä kujilla ja laitamilla. Siellä näkee myös sitä huonoa, mutta aitoa puolta. Ei pelkästään kaunista pintaa, jota täällä riittää toki myös. Tähän toki madventures saattaisi sanoa, että älä länkytä, et ole nähnyt mitään, sillä ihan noihin slummeihin emme uskaltautuneet... No, turvallisuus on kuitenkin paljosta itsestä kiinni, saa sitä itsensä ryöstetyksi missä vain - lainatakseni keskusteluani asiakkaan kanssa Palace Hotellissa; "Hi, is it safe to go for a walk here in Helsinki?" -"yes sir, it is safe" -"so you promise me I won't get mugged?" -"no sir, I can not promise that"

No, kauniista puolesta kuitenkin sen verran, että olen todella kateellinen tälle, jos monelle muullekin kaupungille hienoista hotellibrandeista, kuten St. Regis, Four Seasons, Mandarin Oriental, Nikko, Sheraton, Intercontinental, yms. yms. joita meillä ei Suomessa ole. Businessalue on liian pieni. (Nyt siis kaikki lapsia tekemään, niin franchisetaan Mandarin Oriental Matinkylään) itsehän jo kovasti yritämme kantaa kortemme kekoon tässä asiassa. Ostimme ensimmäistä kertaa vauvan vaatteita...

...jos siitä kuitenkin tuli täällä mieleeni, että Suomihan on arvostettu jatkuvasti parhaaksi maaksi siinä ja tässä asiassa, jos monessa muussakin asiassa. Olen ylpeä siitä ja toivon että Suomi säilyy yhtenä parhaana maana jatkossakin, mutta ehkä meidän kannattaa muistaa sekin, että lienee helpompi hoitaa asiat kuntoon kun on 5 miljoonaa asukasta, kuin jos olisi 200 miljoonaa asukasta. Eli ei tuomita muita, nautitaan siitä mitä meillä on.

Jos kannattaa liikumiselle varata aikaa ruuhkien takia, kannattaa sitä varata myös karttojen takia. Ainakin meille annetut kartat olivat hieman epäselviä. Emme ehkä minnakauppeja olekaan, mutta yleensä karttaa ollaan osattu lukea. Nyt kun vihdoin löysimme kartalta sijaintimme, liikuttuamme pari sataa metriä, olimme kartalla aivan toisaalla, aivan toisaalla... Ja tätä tapahtui paljon. Hieno esimerkki opastuksesta oli, kun etsimme tekniikan museota. Emme meinanneet millään sitä löytää, kun allekirjoittanut bongasi kyltin, tekniikan museo ja nuoli oikealle ...sinne siis. Aikamme käveltyämme ja horhoiltuamme löytyi taas kyltti. Tekniikan museo, nuoli oikealle. Sinne siis ...ja kas, kyltti ja nuoli oikealle ja lähtöpiste. Kävelyä aikalailla. No, sittemmin löysimme kyllä museon. Oliko kävelyn arvoista... jokainen miettiköön itse, mitä tekniikan museolta haluaa...

Minua muistutettiin kotosuomessa että paikallista ruokaa kannattaa syödä, sillä se on jotain, mitä Suomessa ei koe. Suomessa kun on texmex ravintoloita, jotka eivät edusta Meksikolaista ruokaa, vaan nimensä mukaisesti rajan pohjoispuolen ruokaa. Kävimmekin heti ensimämmäisenä iltana hotellimme Sheraton Maria Isabel'n conciergen suosittelemassa ravintolassa "Fondia el Refugio". Englantia täällä ei käytetä jos osataankaan, joten ravintolassakin menu oli vain espanjaksi. Ei siis sanakaan englantia, paitsi (!) viimeinen lause listassa; "tips are not included in the prices". :) No, pää edellä sitten kysymään suosituksia. Otin keiton, ei edelleenkään pienintä hajua minkä, mutta hyvää oli! Myöhemmin jälleen sama juttu, keitto "Sopa de la Tortilla"... hyvää, hyvää! Muutaman vinkin siitä otan kyllä kotikeittiöön! ..mausteistahan täällä on! Yhtälailla kuin tämä talvinen sää Meksikossa, n. + 20 astetta, on meille täydellistä, heille kylmää, heidän mauton keittonsa polttelee allekijtoittaneen suuta aikalailla. Kaikki on suhteellista. Paikallista ruokaa saimme myös concierge-tapaamisessa... Kun Les Clefs d'Or yhdistykseen kuuluva matkustaa jossain, kannattaa aina käydä moikkaamassa kollegoita, perhettä. :) Toki oman hotellini concierge-tiimi tiesi tulostani, mutta muuten yhdistys ei tiennyt, sillä en ollut saanut yhteyttä ihmisiin. Kävinpä sitten kävelyllä ollessani vastaantulleen hotellin, Hilton Embassy Suitesin aulassa katsomassa, josko ketään "tuttua" olisi paikalla.. ja kas, kyllä, vuorossa ollut, kultaiset avaimensa ensi kuussa saava Gisela tiskin takana. Tunnisti minut nopeasti, olimme tavanneet vuosi sitten Lissabonissa ja olimme facebook-kavereita.. Näinpä ollen pyörät pyörimään ja jengi kasaan, yhteensä 5 muuta ennalta tuttua "konstaa" ja syömään. Hieno ilta hienon porukan kanssa. Myös tätä on olla concierge! Vein muuten poroa tuliaisiksi. Olivat aika lailla täpinöissään..

Meksikossa pitää myös käydä kuuntelemassa aitoa mariachi-musiikkia. Se ei ole pelkkää la cucarachan toistoa. Se on parhaimmillaan herkistävän kaunista!

Englannilla ei siis täällä pärjää, paitsi korkeintaan hotelleissa. Tällaisen perus-jampan espanjan sanavarasto sanoineen
vaya con dios, un tequila por favor, adios amigos, ay caramba tietysti vie.. ei niin pitkälle... Rehellisesti sanottuna, tietyt perussanat ja kielen perusteet kannattaa opetella. Niillä, eleillä ja kohteliaisuudella pääsee pitkälle.
..viikko takana ja kaikki on toiminut, kas ei se niin vaikeaa ole.

Palvelu täällä pelaa, tavallaan. Suomalaisesta tehokkuusajattelusta ei ole tietoakaan, henkilökuntaa on paljon. Välillä he ovat kuin lokkeja, jotka kiertävät haaskaa, sillä kun lasket haarukan lautaselle, viedään lautanen sekunneissa pois. Samoin käy lasien kanssa. Auta armias, mikäli lähdet käymään miesten huoneessa, tai vaikka missä tahansa. Astiat on viety. Aina täytyy hakea uudet astiat. Välillä tosin kysytään. Esimerkkeinä aamiaisella yksi kysyy, saako olla lisää kahvia. Kun vastaan että ei kiitos, hän poistuu. Parin minuutin sisään tulee joku toinen, joka kaataa kahvia. Altaalla aurinkoa ottaessamme taaksemme tuotiin aurinkovarjo. Kerroimme, että kiitos kiitos, mutta mielellään ottaisimme mieluummina aurinkoa. Joten sulkivat siihen tuomansa varjon. Meni pari minuuttia ja joku toinen tuli ja avasi varjon. Huoneessamme pidämme aina "ei saa häiritä kylttiä" koska emme tarvitse siivousta, lakanoitamme ei kolmen päivän oleskelun takia tarvitse vaihtaa, vaatteitamme ei tarvitse viikata yms. No, kuitenkin huone yleensä siivotaan. Nyt Sanna huomasi käytettyjä alusvaatteitaan kadonneen samalla kun muita vaatteita oli siirrelty. Hmm.. no, selviteltiin ja selviteltiin. Nämä kadoksissa olleet vaatteet sitten löytyivät yöpöydän laatikosta.. Paljon tarkoitetaan hyvää, mutta ei ihan täysin olla tilanteen päällä. Par exellence, kuten urheilulehdessä sanottaisiin.

México Citystä lähdimme Cuernavacaan, pieni ja idyllinen kaupunki vuorten toisella puolella. Toki tämä n. miljoonan asukkaan kaupunki kuullostaa isolta, mutta mitään varsinaista kaupunkimaisuutta täällä ei ole. Keskustori ja pieniä katuja. Siitä idyllisyys. Matka tänne taitetaan linja-autolla. Oli omanlaisensa kokemus tuolla eteläisellä linja-autoterminaalilla. No, liput saatiin ja bussiin päästiin. Bussiin ei tosin pääse kulkematta metallinpaljastimen läpi laiturialueelle, jossa sitten matkavaroiden tarkistus, sekä uusi metallin paljastimen käyttö, tällä kertaa käsikäyttöinen. Tämän jälkeen vielä vartalotarkistus. No, linja-auto oli nykyaikainen, normaali, mukava pitkän matkan linja-auto. Siellä katsoin Jamie Foxxin elokuvan "Law Abiding Citizen". Tai siis "El Vengador", oli meinaan espanjaksi dupattuna. Vaikutti hyvältä. Pitää katsoa uudestaan. Originaalina, kun pääsen Suomeen.

Hotellimme Cuernavacassa on Holiday Inn. Tämä on oikeastaan loma resort useine altaineen. Erittäin hyvä hotelli, suosittelen lämpimästi. Tosin talviaika täällä, joten hotellin vieraat, jotka Meksikolaisia pääasiassa ovat, tuntuvat talvitakeissaan hieman oudoksuvan meitä, kun otamme aurinkoa altaalla ja ainoina uimme altaissa. Aivan keskustassa oli toinenkin suositeltu hotelli, yksityinen, täysin uusi 10 huoneen hotelli, jota kävin katsomassa. Mahtavasti suunniteltu hotelli. Vastaanottotiski ulkona uima-altaan vieressä.. kysyin että mitä jos sataa? sanoi, että ei tiedä, ei ole vielä satanut.. tällaisia Suomeenkin! Jos nyt Grand Marinan osalta 462 huonetta, tammikuun pakkaset.. no, pidetään tiski sisällä..

Takseja on paljon ja ne ovat halpoja. Lennosta taksia ei välttämättä kannata turvallisuus-syistä ottaa, mutta ei homma toimi aina hotellistakaan. Lennosta kun ottaa taksin, voi olla hämärä kuski. Shangahissa kun olimme pari vuotta sitten, otimme joukolla kaksi taksia, torilta kohti Gran Hyatt hotellia. Ensimmäinen taksi meni perille, meidän taksi lähti moottoritielle ja aikansa ajettuaan otti liittymän ja kas, olimme slummissa. Siellä sitten auton ympärille alkoi kertyä jengiä ja kuski ei suostunut tekemään mitään, vaikka kirjaimellisesti karjuimme hänelle! Vasta soitettuani hotellimme conciergelle ja annettuani hänen keskustella kuskille, lähti kuski pois slummista. ..no, Cuernavacassa taksi turvallisesti hotellilta - kuski lähti heti väärään suuntaan ja yritin kysellä vähän että wtf? Ja karttaakin Sanna hälle näytti... si si oli vastaus. Jossain vaiheessa taas moottoritielle.. Sannan mielestä suunta oli oikea, mutta itse olin toista mieltä..vaan ällös vaimolle vastaan sano. Kyltti kertoi Acapulco 280 km. Taas kysyin kuljettajalta että mihin menossa.. lopuksi päädyimme ..johonkin. Paikan nimi oli lähellä tuon toisen paikan, johon halusimme nimeä. Paikka johon halusimme, oli kaupungin keskustassa, nähtävyys. Paikka johon päädyimme, ei ollut kaupungin keskustassa, eikä nähtävyys.. tarkkana taksien kanssa ulkomailla!

Lopuksi kävimme vielä Teotihuacanin pyramideilla, kuolleiden kaupungissa. Mahtava kokemus, niin pienemmät pyramidit, kuin Pyramide de la luna, kuin suurin Pyramide del sol. Paikka huokuu historiaa ja vetää hiljaiseksi.

Harmi kuitenkin, että aikamme ei riittänyt enempään. Meksikon monimuotoisuus houkuttaisi käymään koko maan läpi, pohjoisen Tijuanan, Kalifornian niemimaan la Pazin valaiden katseluineen, Guadalajara keskellä, Acapulcon lomakeskus, Ixtapa, Yukatanin niemimaa historiallisine paikkoineen, kuin myös Cancun ja Playa del Carmen. Meksikon historia on käsittämättömän mielenkiintoinenn Maya-, Asteekki-, Tolmeekki-, yms. yms. kansoineen.

Menkää Meksikoon!

..lopuksi kävimme vielä Amsterdamissa lentojen välissä. Kävin moikkaamassa kahta concierge-ystävääni, shoppailemassa tulppaanin sipuleita kevättä varten, sekä ajan tappamiseksi, ei muusta syystä erotiikkamuseossa.

HOME SWEET HOME!


********************************************************************************


...and The Spanish translation:


que coño

C

ameron Dias y Buenos Aires.

 

De acuerdo a la constitucion de 1917 Mexico es una republica, que se divide en 31 estado sy un distrito federal.

mäkiluoto +4, koillinen neljä, lounasluode kymmenen, Bågaskär +2, etelätuulta kymmenen metriä sekunnissa.. 

 

Algunos libros que tome para el camino  sobre Mexico me resultaron algo aburridos y secos. Mexico por otro lado no lo es. Claro que algunos de las escrituras que lei resultaron prometedoras, como las de la secretaria de relaciones exteriores:

El crimen es comun. Especialmenten en la capital, Mexico DF, donde al moverse es necesario tener cuidado. De igual manera al viajar a las playas es necesario tener cuidado. En Mexico el crimen usualmente es violento, asi que en caso de ser asaltado, es mejor no oponer resistencia. LA secretaria de relaciones exteriores le aconseja antes de viajar informar a la secretaria o a la Embajada de Finlandia en Mexico. Las instrucciones completas se encuentran en la siguiente pagina de internet:
http://formin.finland.fi/palvelut/matkustus/ilmoitus.

No se quien en su tiempo haya estado a cargo de la disposicion de las ciudades, pero Helsinki y la Ciudad de Mexico estan muy lejos una de la otra, eso me quedo claro despues del viaje. El tiempo total de viaje de la puerta de mi casa al hotel fueron 21 horas. Ha de haber sido la primera vez que pasando por el aeropuerto de Charles de Gaulle, mis maletas llegaron conmigo.

El inicio de mi viaje de cualquier manera no fue prometedor. Vine a Mexico ya que mi esposa Sanna me aviso que tenia un viaje de negocios ahi. Pedi mis vacaciones de invierno y decidi ir con ella. Los hoteles los reserve mediante amigos – gracias Andres y Petri! Y los vuelos pues nada, a pagarlos. Luego Sanna me avisa cuando estoy en Estocolmo que la conferencia ha sido cancelada! … Bueno, pensandolo rapidamente mi seguro de viajero no cubre que las actividades de Sanna hayan sido canceladas. Bueno, Sanna logro confirmar un par de juntas para poder ir y que este viaje sea considerado “de trabajo”. Pues su contacto ya no contesto los mails asi que de horarios no teniamos ni idea. Al final, despues de estar media semana ya en Mexico recibimos informacion. Que el martes teniamos una cean. Bueno, pues no era seguro ni con quien ni en donde. La cita que habiamos concertado para las 18:00 termino siendo a las 18:20. En la cena nos informaron que Sanna tenia una cita al dia siguiente. Duraria un par de horas porque el contacto tenia otra cita. Bueno, pues viaje de trabajo este tambien…

La cita duro un par de horas. Durante ese tiempo el firmante estuvo acostado en la alberca quemandose al sol. Algo que aun no aprendo… buenas personas, usen protector solar! Debido a mi tipo de piel debo usar del 60 (!) porque normalmente me quemo muy facilmente.

La Ciudad de Mexico es enorme con sus 24 millones de habitantes. La ciudad crece aproximadamente con mil habitantes al dia, debido a las personas que llegan a la ciudad del campo. Los barrios bajos los vi camino a Teotihuacan, se extendian sobre las montañas al infinito, perdiendose de vista. No son chozas de estaño, si no pequeñas casas una junto a la otra y como a nosotros nos contaron, la gente que vive en ellas es gente normal, que va a trabajar y no deben compararse con, por ejemplo, las favelas de Rio de Janeiro. La mayor parte de las casas son grises, ya que no han sido pintadas y tampoco estan “terminadas” y no estan obligadas a pagar impuestos. Algunas casas de cualquier manera estan pintadas, algunas rojas, algunas azules, etc. De esta manera el conjunto de estos barrios bajos es un tipo rudo de arte, de alguna manera algo bonito de ver.

La ciudad en si no es tan caótica y desordenada como podria esperarse. Las cosas en general funcionan y la ciudad es relativamente limpia. El trafico en fin de semana es decente y ya habia pensado en afirmar que mis preconcepciones eran erroneas en mi blog. Pero llego el lunes y no cambio nada de lo dicho. Los señalamientos de transito tambien son interesantes… A los peatones no se les esquiva, uno puede dar vuelta hacia donde quiera, sin depender de en que carril va… El claxon es muy usado. Por ejemplo si un coche esquiva a un peaton, los demas le tocan el claxon – que carajos haces esquivando, siguele… o si en cambio no hay espacio, la calle esta llena, tocan el claxon  -  vamos, no esperes, sigue, atropellalos! La proxima vez que mientes madres en cuanto al trafico en Helsinki o en Lappeenranta, piensalo de nuevo. El transito es irreal! De igual manera el transporte publico esta lleno a reventar. Aqui tengo que agregar una nota, que la calle principal de la ciudad, el Paseo de la Reforma, se cierra todos los domingos  totalmente para el uso exclusivo de los peatones. Durante esos dias la calle la llenan los peatones, la gente en patines, en bicicletas y demas.

 

Asi en la ciudad con mas transito del mundo. Pero y que tal en Helsinki? De la misma manera para los ciclistas hay rutas perfectas en el centro de la ciudad. Que tal en Helsinki, una de las mejores ciudades del mundo? Podriamos aprender mucho (contactame Jussi Pajunen, si lees mi blog!). En los autobuses locales no cupimos, ya que habia gente viajando hasta colgada fuera. En el metro si que nos subimos. Intento checar siempre el metro en cada ciudad a la que viaje. Menos en Lappeenranta. Claro que nos advirtieron del metro, pero fuimos de todos modos. No tuvimos ningun problema, aunque habia un poco mas de gente que en el metro de Helsinki. Pero de cualquier manera en el metro de Los Angeles, por ejemplo, tuve mas miedo. Alla en una zona un poco mas peligrosa, siendo los unicos blancos, y nuestra piel blanca siendo un poco mas blanca que la de los blancos de alla, la gente nos miraba, empezaba a oscurecer. Me dio un poco de miedo. Aca no me dio miedo. Habiamos caminado mucho! Tambien sobre eso recibimos comentarios de preocupacion, pero simplemente es asi, caminando se ve mas. Y caminamos tambien en calles pequeñas y callejones. Ahi se puede ver tambien lo malo y lo autentico. No solo la cubierta bonita, de la cual hay mucho aqui! Claro que a esto madventures podria decir que no digas mentiras, no has visto nada, no te atreviste a ir a los barrios bajos… Bueno, tambien hay que tener en cuenta que la seguridad tiene que ver mucho con uno mismo, uno puede lograr que lo asalten donde sea – usando una conversacion que tuve con un cliente en el Palace: “Hi, is it safe to go for a walk here in Helsinki? -"yes sir, it is safe" -"so you promise me I won't get mugged?" -"no sir, I can not promise that"

Bueno, de los lados bonitos puedo decir que estoy muy celoso de esta y muchas otras grandes ciudades por las cadenas hoteleras, como St. Regis, Four Seasons, Mandarin Oriental, Nikko, Sheraton, Intercontinental, etc, etc, que no tenemos en Finlandia. No hay suficientes clientes (ahora todos a hacer hijos y traemos una franquicia del Mandarin Oriental a Matinkylä). Nosotros ya estamos ayudando en esto. Compramos por primera vez ropa para bebe.

 

De lo que me hace recordad que Finlandia es reconocido constantemente como el mejor pais en esto y aquello, en muchas cosas. Estoy muy orgulloso y espero que Finlandia se mantenga como uno de los mejores en el futuro tambien, pero tambien debemos recordad que es mucho mas facil organizar las cosas cuando hay 5 millones de habitantes que si hubiera 200 millones. Asi que no hay que juzgar a los demas, solo disfrutar de lo que se tiene.

 

Si vale la pena reservar tiempo para moverse por el trafico, vale la pena tambien reservarlo por los mapas. Al menos los que nosotros recibimos eran poco claros. Claro que no somos exploradores, pero en general hemos sabido leer los mapas. Ahora cuando por fin encontramos donde estabamos en el mapa, despues de movernos unos cientos de metros estabamos en un lugar totalmente distinto, totalmente distinto… Y esto paso muchas veces. Un buen ejemplo es cuando buscabamos el museo de tecnologia. No lo encontrabamos por nada y de repente vi una señal ”museo de tecnologia” y una flecha a la derecha. Pues hacia alla fuimos. Un rato mas y otra señal, con lo mismo, flecha a la derecha. Y hacia alla vamos. Y de nuevo, lo mismo, flecha a la derecha… Y estabamos en el lugar donde empezamos. Caminamos bastante. Bueno, pues al final encontramos el museo. Y valio la pena la caminata? Pues que cada quien piense basado en lo que espera de un museo de tecnologia…

Me recordaron muchas veces en Finlandia, que comer comida local vale la pena, ya que es algo que en Finlandia no se encuentra. En Finlandia hay restaurantes tex-mex, que no representan la comida mexicana, si no de acuerdo a su nombre, comida del norte. Pues inmediatamente la primera noche fuimos a cenar a un restaurante recomendado por el concierge del Sheraton Maria Isabel, Fonda el Refugio. Ahi no hablaban ingles, asi que el menu estaba solo en español. Ni una palabra de ingles, menos la ultima frase del menu “tips are not included in the prices” J Pues nada, a pedir recomendaciones. Tome la sopa, a la fecha no se de que era, pero estaba buenisima. Mas tarde la misma cosa, sopa de tortilla, buena, buena! Un par de tips tomare para cuando cocine en casa!

 

La comida es picante aqui! De la misma manera que el clima invernal en Mexico, aproximadamente 20 grados, es para nosotros perfecto y para ellos frio, su comida “sin chile” me quema la boca fuertemente! Todo es relativo. Comida local comimos tambien en la junta de los concierges. Cuando alguien de Les Clefs d’Or viaja a algun lugar, vale la pena siempre ir a visitar a los colegas, la familia J Claro que el equipo de concierges de mi hotel sabia de mi llegada, pero el resto de la asociacion no lo sabia, ya que no habia logrado comunicarme con ellos. Asi que un dia mientras caminaba entre a un hotel, el Hilton Embassy Suites, para ver si habia algun “conocido” en la recepcion y si, Gisela, que recibe sus llaves de oro el proximo mes, estaba ahi, detras de la recepcion. Me recordo rapidamente, nos habiamos conocido hacia un año en Lisboa y eramos amigos en facebook. Tal cual, empezo a mover la maquinaria y a juntar gente, en total 5 conocidos desde antes y a comer. Una muy buena noche con muy buena gente. Ser concierge tambien es esto! Les lleve reno, por cierto, de regalo. Les encantó!

 

En Mexico vale la pena tambien ir a escuchar musica de mariachis. No es solo la cucaracha. Es sensible y bella.

 

En ingles uno no sobrevive aqui. Tal vez en el hotel si. El vocabulario basico de este guey con sus palabras ”vaya con dios, un tequila por favor, adios amigos, ay caramba” te lleva… no muy lejos, la verdad. Siendo honestos, las palabras basicas y las bases del idioma vale la pena estudiarlas. Con ellas, con señas y con buena educacion se llega lejos.

 

Una semana ya detras y todo ha funcionado, no es tan dificil.

 

El servicio aqui funciona, de alguna manera. De la funcionalidad finlandesa no hay ni rastro, hay muchos empleados. A ratos son como gaviotas, que sobrevuelan la presa, ya que en cuanto dejas el tenedor en el plato se llevan tu plato en segundos. Lo mismo pasa con los vasos. Y auxilio si quieres ir al baño, o donde sea. Tus platos se los han llevado. Siempre tienes que ir por nuevos. Claro que a veces te preguntan. Por ejemplo, en el desayuno, que te preguntan si quieres mas cafe. Cuando dices que no gracias, el mesero se va. Pero en un par de segundos llega otro, que te sirve cafe. En la alberca mientras tomamos el sol alguien nos trae una sombrilla. Cuando le decimos que muchas gracias, pero preferimos tomar el sol, cierra la sombrilla. Despues de un par de minutos llega otra persona y abre la sombrilla. En nuestro cuarto hemos puesto el letrero de “no molestar” ya que no necesitamos limpieza por los tres dias que estaremos. Bueno, de cualquier manera nuestra habitacion la limpian. Ahora Sanna se dio cuenta de que faltaban algunas piezas de ropa interior y algunas otras cosas habian sido movidas de lugar. Hmmm… Pues preguntamos e investigamos. Las prendas de ropa perdidas estaban en el cajon de la mesa de noche. Muchas buenas intenciones, pero no siempre se logra. Par excellence, como dicen en las revistas de deportes.

 

De la Ciudad de Meixco nos fuimos a Cuernavaca, una ciudad pequeña e idilica del otro lado de las montañas. Claro que esta ciudad de tambien alrededor de un millon de personas suena grande, pero no se siente como una ciudad. Un mercado central y una plaza y pequeñas calles. De ahi lo idilico. Hicimos el viaje en autobus. Fue toda una experiencia en la central de autobuses del sur. Bueno, conseguimos los boletos y nos subimos al autobus. Claro que al autobus uno no se sube sin haber pasado por un detector de metales, esta vez de mano. Despues de esto todavia un chequeo corporal. El autobus era moderno, normal y muy comodo para un viaje largo. Ahi vi la pelicual de Jamie Foxx “Law Abiding Citizen”. O “El Vengador”, estaba doblada. Parecia buena, habra que verla de nuevo, en original, cuando regrese a Finlandia.

 

Nuestro hotel en Cuernavaca es el Holiday Inn. Es mas bien un resort vacacional con sus muchas albercas. Muy buen hotel, lo recomiendo ampliamente. Claro que aqui es invierno, asi que los huespedes del hotel, que eran en su mayoria mexicanos, parecen vernos raro tomando el sol junto a la alberca y nadando. En el centro hay otro hotel muy popular, privado, nuevo y de 10 habitaciones, que fui a visitar. Un hotel muy bien diseñado! La recepcion junto a la alberca. Pregunte que que pasa si llueve, me dijeron  que no sabian, aun no habia llovido. Esto a Finlandia tambien, por favor! Claro que el Grand Marina, con sus 462 habitaciones… el frio de enero… bueno, mantengamos la recepcion dentro.

 

 

Taksis hay muchos y son baratos. De la calle no vale la pena tomar un taxi por razones de seguridad, pero la cosa tampoco funciona siempre desde el hotel. Cuando tomas un taxi de la calle puedes terminar con un taxista pirata. En Shanghai cuando estuvimos hace un par de años, tomamos en grupo taxis, desde el centro al Gran Hyatt hotel. El primer taxi llego, el nuestro se fue a la carretera y despues de manejar un rato salio por la lateral y se metio en una zona horrible. Ahi la gente empezo a rodear el taxi y el chofer no hacia nada, aunque le estabamos literalmente gritando. Hasta despues de llamar al hotel y hablar con el concierge que hablo con el chofer este nos saco de ahi. Bueno, pues en Cuernavaca tomamos un taxi seguro desde el hotel – el chofer luego luego se fue en la direccion incorrecta y cuando intente preguntarle que wtf y aunque Sanna le enseño el mapa el contestaba si, si. En algun momento de nuevo a la carretera. Segun Sanna la direccion era la correcta, yo opinaba diferente. Pero quien le lleva la contraria a su esposa… Un letrero decia Acapulco 280km. Otra vez le pregunte al chofer que a donde ibamos. Al final llegamos… a algun lugar. El nombre del lugar era parecido al nombre del lugar al que queriamos ir. El lugar a donde queriamos ir estaba en el centro de la ciudad, un lugar turistico. El lugar a donde llegamos no estaba en el centro y no era turistico. Hay que tener cuidado con los taxis en el extranjero!

 

Al final fuimos aun a Teotihuacan, a las piramides, a la ciudad de los muertos. Una experiencia genial, tanto las piramides pequeñas, como la de la Luna, como la mas grande, la del sol. El lugar destila historia y nos impresiono.

 

Lastima que no tuvimos tiempo para mas. Lo multifacetico de Mexico nos invitaria a pasear por todo el pais, del norte, Tijuana, en la peninsula de Baja California y La Paz, Guadalajara, Acapulco, Ixtapa, la peninsula de Yucatan con todos sus lugares historicos, asi como la playa en Cancun y Playa del Carmen. La historia de Mexico es increiblemente interesante con sus Mayas, Aztecas, Toltecas, ets.

 

Vayan a Mexico!

 

Al final fuimos todavia a Amsterdam entre vuelos. Fui a saludar a un par de amigos concierges, a comprar tulipanes para la primavera y a pasar el tiempo. Sin mas razon al museo del erotismo.

 

Home sweet home.