Kielikukkasia

Kielikukkasia

Olin ns. Baarivuorossa Hotelli Korpilammella, kun kohtelias Yhdysvaltalaismies tuli ostamaan (päivä)kahvia ja pullaa. Baristan taitojani käyttäen kaadoin herralle kahvin ja kondiittorin taidoillani vitriinistä hänelle pullaa otin. Löin tuotteet kassaan ja pyysin englannin kielellä herralta rahoja. Herra rahat antoi ja vaihtorahat saatuaan sanoi selvällä suomen kielellä “tussu”
Tähän tokaisin hieman ihmeissäni suurinpiirtein “öö..ok”. Vastaus ei tainnut olla täysin mitä kohteliaalta myyjältä odotetaan, joten herra toisti; “tussu.” Olin näin ollen pakotettu vastaamaan kysyvä ilme kasvoillain; “excuse me, sir?” johon herra totesi, että “isn’t ‘tussu’ ‘thank you’ in Finnish?” ..olin pakotettu kertomaan herralle tussu-sanan todellisen merkityksen. Herran naamaan heijastui kovasti punaista, luultavasti hänen paidastaan, hänen miettiessään missä kaikkialla kyseistä sanaa oli tullut käytettyä. Muista siis aina terve ennakkoluulo ja epäilys kun sinua neuvotaan vieraissa kielissä, yllättäviä käpyjä kun saattaa valitettavasti tulle jopa päällepäin kypsemmiltä ihmisiltä.

Vaan kaikki kielet eivät ole helppoja lausua. Suomen kieli englantilaiselle saattaa joskus vaikeata olla. Eräskin asiakas oli sopinut jonkinlaiset treffit ravintolaan jonka nimikin oli ylös laitettu. Hän sitten kysymään että missä tämä ravintola sijaitsee. En millään saanut kiinni tästä lausunnosta enkä näin ollen saanut mieleeni tällaista ravintolaa. Loppujen lopuksi pyysin neitiä kirjoittamaan ravintolan nimen paperille. Hän teki työtä käskettyä. Paperille ilmestyi teksti;

“restaurant Mary Moccasine” …ja mikä on siis tämä ravintola, joka Helsingissä sijaitsee…? Hieman maisteltuani tekstiä suussani, se iski kuin miljoona volttia, Ravintola Merimakasiini! Voilá, sain asiakkaalle järjestettyä pyydetyn osoitteen!

Jonkin aikaa sitten kävimme näitä samoja asioita läpi Oslossa ja eräs kollega kertoi äärimmäisen hauskan tarina. En vain muista mikä se oli.

No, osataan sitä itsekin; seitsemäntoistavuotiaana koulussamme vieraili ruotsalaisopiskelijoita ja heitä sitten syötimme eräänä iltana Planet hollywoodissa. Syötyäni päätin ilmoittaa olotilani ja sanoinkin “Jag är full” ..jota sitten kai ihmeteltiin. Vaan olen joskus myöhemmässä vaiheessa ollutkin. 

Sen sijaan aina ei ole kyse kielikukkasista; kollegani luokse tuli japanilaismies, joka kysyi huonolla englannilla “where can I find gay sextoys?” Kollega oli varma, että nyt tuli kuultua väärin ja kysyi että mitä herra siis halusikaan. Vastaus oli sama, “gay sextoys” …kollega mietti että mitäs tässä nyt tekisi, ei kai auta kuin piirtää rasti karttaa, herra radalle ja toivoa parasta. Hetken ajan kuluttua asiakas tulikin takaisin valkoisen muovikassin kanssa ja näytti peukaloa. Aina kyse ei siis olekaan kielikukkasesta, vaan saatat kuulla aivan oikein. ..tämä tapahtuma ei tapahtunut Helsingissä, mutta kauas ei tarvitse mennä, joskaan kaupan osalta tarkkaa rastin osoittamaa kohtaa en tiedä.

Eli yrittää pitää aina, mutta varovainen tulee vieraiden kielten kanssa olla.

Nimissä voi olla vaikeuksia. Toki aivan hulvattomia nimiä tulee eteen, Rva Pissareva Venäjältä mainitakseni, enkä muuten valehtele. Lausuminen voi joskus olla haaste kuitenkin... Nizzassa varaustani ei millään löytynyt, vaikka kuinka mainitsin nimeni J-O-U-T-S-E-N-V-U-O.. mutta ei. No, vahvistus esiin.. "ah, Mr. zözenvöö, yes, we have the reservation".
vaan, meilläpä oli aikaisemmassa työssä myyntipalvelussa töissä Nti Ruokokoski. "Can you spell your name please?" " R U O K .. O K..." että näin..

..lisätekstiä tähän myöhemmin, kun aika on kypsä ja muistuu muutama asia mieleen..