maanantai 13. syyskuuta 2010

Päivä 1


Nyt se on sitten totta, odotettu matkamme on alkanut.
Viimeisen päivän tuskat takana. Latella vaimoke vaihtoi vuoroa, että saisivat olla viimeisenä iltana yhdessä, yotolla vaimo vaihtoi manteretta, että pääsi sambaamaan. Tasan ei aina mene nallekarkit.
Aikaisin aamusta taksilla kentälle, tällä kertaa myös matkatavarat mukana, toisin kuin pari vuota sitten Portugaliin lähtiesssä, jossa allekirjoittanut muisti lentokentän liittymässä matkatalaukun olevan kotona..
No, kentällä olimme ajoissa, joten baariin oluelle, toki. Kun ei mitään kiirettä ollut. Noo..mehän emme tienneet, että boarding oli meitä lukuunnottamatta 30 min ajoissa, joten olimme lahjakkaasti viimeiset koneessa. 20 min etuajassa kone kuitenkin lähti.
Chaniaan laskeutuminen siis mukavasti etuajassa. Vinkki kaikille; jos ette saatana osaa käyttäytyä, pysykää kotona. Malliesimerkki suomalaisen jonotuskäsityksestä taas lentokentän matkatavarahihnalla, jossa olimme muille näkymättömiä odottaessamme laukkuja. vinkki 2 kaikille; jos ette tiedä, mitä muksut saavat tehdä ja mitä eivät, jättäkää muksut hankkimatta, tai ainakin kotiin.
Suomalaiset etelässä eivät aina ole mieltäylentävä näky. ..joten harmin harmi kun bussi n. tunnin ajon jälkeen pysähtyi hotellin eteen, joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt. tai sitten se oli helvetin huonosti rakennettu alunperinkin.  ihmiset ulos ja kas; hotellin edessä odotti taksi, johon ilmoitettiin astuviksi veljekset Joutsenvuo.  Muut onnelliset jäivät k*sis*en majaansa ja Joutsenvuot jatkoivat matkaa.
Ah, kreikkalainen taksikulttuuri kukoisti. Väitän, että välillä oli toinen käsistä ratissa, silloin kun muutaman harvan kerran kokeilimme omalla kaistalla ajoa.  Kolme puhelinta kädessä, välillä kaivettiin jotain hansikaslokerosta. Mikäli kukaan ei minuuttiin soittanut, piti soittaa itse. ja samalla vastata toki keskuksesta tuleviin viesteihin.  Kreikkalaista logiikka vai ei; mutkissa, kaarteissa, ylä- ja alamäissä ohittelu 50% ylinopeudella on jees, suoralla kaksikaistaisella tiellä kannattaa ajaa rauhallisemmin.
Taksimatka kesti 1 tunti 10min. Ja latella oli rakko täynnä. Ei paljoa jutellut, paitsi muisti mainita, että sisään checkaus pitäisi olla jouhevaa, että pääsee heti kuselle. No, ensin sitten jouhevasti saimme nauttia tervetuliasdrinkit henkilökunnan opastuksella. rakko lauloi laulomistaan.

Presidentin ominaisuudessa olin toki maininnut tulostani ja kas, honaymoon-huone. coupling. mitä veljempi, sitä….
no pidämme huoneen, se on hieno, jos nyt samassa sängyssä nukummekin.
Paikallinen apteekkki-alko-sekatavarakauppa-turistiinfo tarjosi mukavat iltajuomat Jim Bameineen ja huomatessaan olevamme suomalaisia ihmettelikin tuota hotellivalintaamme, se kun tosiaan yleensä on pareille.. hyviä uutisia kuitenkin; ei muita suomalaisia, ja syy vierailuumme on tallella; el Paradiso. Siitä tuonnempana.
Ai niin, täällä sataa, saatana.
Veljeni Jouko (nimi muutettu) otti perinteiset kolme olutta. Uskokaa tahi älkää, menimme aikaisin nukkumaan.  Uusi päivä edessä, siitä ja el Paradisosta huomenna.

1 kommentti: