odotusblogi 2

Vko 41+5. Tässä vaiheessa itse olin jo 3kk vanha. Synnyinhän 10 viikkoa etukäteen. Se oli 70-luvulla. Selvisin. Eli mitä pelättävää täällä on? Vauvamme mielestä varmaankin aika paljon, sillä merkkejä synnytyksen lähenemisestä ei ole. Merkkejä siitä, että merkkejä pitäisi olla sen sijaan voi lukea vaimon kasvoilta, eleistä ja ihan suorista lauseista. Täällä kun on päivittäin emotionaalinen ilmaveivi.
Päivän rutiineihin kuuluu aamiaisen jälkeen 5-10km kävelylenkki ja portaissa hyppely. Päivällä ehkä elokuvan katsominen, jonka jälkeen muutaman ässän läpikäynti – sauna, siivous, sek.. slähellä olo. ( Ei mieskään mikään kone ole!) Tämä jälkeen koittaa päivän toinen kävely. Kas, tässä välissä on kuitenkin pienen turhautumisen aiheuttaman energiapiikin purku, ja allekirjoittaneen pään tyhjennys 20-30 km pyöräilylenkki. Tämä joka päivä. Illalla sitä onkin sitten sen verran poikki, että toivoo, ettei synnytys käynnistyisi heti alkuyöstä, että ehtisi edes vähän nukkua sitä ennen. Aamulla ottaa päähän kun ei käynnistynytkään. No, ainakin tuli nukuttua. Tähän kun lisää kerran viikossa salibandytreenit ja pari kertaa sulkapalloa, luulisi että paino putoaisi, sitä kun olisi mitä pudottaa. Vielä kun tähän lisää oluen jättämisen ruokavaliosta, luulisi että se todella putoaisi. Jos olisin itseni personal trainer, antaisin itselleni kenkää, sillä ei ole painoa pudonnut.

Mutta siis keinoja synnytyksen käynnistämiseen on. Toimiiko mikään niistä? Onko tieteellistä näyttöä? Mikäli nainen katsoo Ihmemiestä kun synnytys käynnistyy, kertoileeko hän tuleville synnyttäjille, että ”Ihmemiehen katselu toimii!” ?
Onneksi on mahdollisuus ”pitää” sama terveydenhoitaja läpi raskauden. Sillä jo niillä muutamilla kerroilla, kun kaikista riippumattomista syistä se meillä vaihtui, kysyttiin aina samat kysymykset, alusta lähtien. ”no, ensimmäinen raskaus?” ”miltä nyt tuntuu?” ”miksi olette päätyneet tähän ja tähän ratkaisuun tässä ja tässä asiassa?” Eikö niitä vastauksia joko laiteta mihinkään ylös kun ne ensimmäistä kertaa kysytään? ...tai vaihtoehtoisesti eikö tämä sijainen ymmärrä, että nämä tiedot ovat jo sillä ”meidän omalla” hoitajalla, jonka tykö taas seuraavalla kerralla menemme. No, kyllä se oma hoitajakin aina kysyi ne samat ”turvottaako?” kysymykset vaimolta. Ymmärrän. Mutta se, että joka kerta minulla olisi pitänyt olla sikinnyt kysymyksiä? joka kerta kysyttiin, että joko isällä olisi kysyttävää? ..lähellä oli, että en ruvennut ottamaan kotoa Trivial Pursuit-kortteja mukaan ja ruvennut kyselemään.


Harmi etten pitänyt kirjaa siitä, kuinka monta kertaa minulta tai vaimolta kysyttiin ”missä aiotte synnyttää?” On se jännä, kuinka tärkeä tieto tuo ihmisille on. Ok, tällaisessa suurkaupunkikeskittymässä kun on varaa valita Jorvin (johon on muuten 12 minuutin ajomatka kotoamme, kokeiltu on.) Naistenklinikan (jossa olen itse syntynyt) ja Kätilöopiston (johon ilmoittauduimme) väliltä. Olisikohan helpompaa, jos asuisi Tuurissa. voisi valita kyläkaupan ja lähimmän sairaalan väliltä. Tai Raja-Joosepissa, jonka lähin sairaala on varmaan Petroskoi, mutta varmaankin Rovaniemelle mentävä. Ei tarvitsisi kysyä. Vaan, missä synnytys tapahtuu… selviää seuraavassa blogikirjoituksessa.


Mikäköhän siinä on, että tässä vaiheessa tuntuu, että joka ikisessä elokuvassa ja tv-sarjassa, jota tulee katsottua, synnytetään. Ei ennen tilaamme tällaista ollut. Kaikki leffat jotka käteen osuvat pitävätkin yht’äkkiä sisällään synnytystä ja lapsenhoitoa. En ole uskaltanut katsoa nyt Ramboa, pelastakaa sotamies Ryania, saati lottoarvontaa tai päivän säätä niissä mahdollisesti olevien synnytyskohtausten pelossa.


Jossain määrin raskasta aikaa on siis lasketun päivän molemmin puolin, kun lapsi saattaa putkahtaa maailmaan koska tahansa. Tämä siksi, että menojen suunnitteleminen on vaikeaa. Kaikkeen täytyy ottaa tuo vara siihen, että synnytys käynnistyykin. Toki kaikki muu on vähemmän tärkeää, mutta onhan se silti stressaavaa. Toki ratkaisuja on, kuten neuvo jääkiekon MM-finaalin lähestyessä; Mikäli lapsi syntyy juuri silloin, ota synnytys nauhalle.” 
Noh, tässä tarvitse mitään nauhalle ottaa. Kaikki on jo tullut, kaikki on nähty, paitsi vauvaa. Syntymää ruvettiin odottamaan jo ennen laskettua aikaa, se kun olisi ihan mahdollista ollut. Laskettu aika tuli. Ja meni. Meni viikko. Meni toinen. Sitä ei näin ollen ole jaksanut enää sillä tavalla ”fiilistellä” joka päivä. Tilanne on vähän kuin 16 viime vuotta MM-lätkässä; kiinnostus loppui kun Suomi tippui, mutta kisat jatkuvat silti. Noh, eipä hätää, innostus jäi vain telakalle, vesille laskettavaksi kun synnytys iskee. Ehkä jo ensi yönä..

Tasa-Arvoa

Odotusblogi vol.2 on jo kirjoitettu loppua lukuun ottamatta, mutta sitä ei voi vielä julkaista, sillä siinä on juonipaljastuksia. Tuo blogi kuitenkin tulee varmaankin viimeistään ensi viikolla.

Tulipa vain mieleeni kuinka tärkeää nykypäivänä on sukupuolten tasa-arvo.
Miksei olisi, kyllähän kaikkien tulisi tasa-arvoisia olla. Tasa-arvo kun ei nykypäivänä(kään) toteudu kunnolla. Jännä asia sen sijaan miten se ymmärretään. Miehen näkökulmasta tuntuu, että toteutuakseen miesten tulisi mieluummin antaa naisten mennä ohi ja yli. Esimerkiksi ”sama palkka samasta työstä” on looginen ajattelutapa, mutta entäs tosielämän tilanteessa, jossa molempia sukupuolia työskentelee palveluammatissa. On hetkiä, jossa tietyssä tilanteessa eteen osuu fyysisyyttä vaativa osuus, jolloin ”vaaditaan” miespuolista työntekijää tekemään ko. suorite? Samasta työstä sama palkka? Mikäli joku tekee enemmän, pitäisikö hänen saada enemmän? Miten tasa-arvoa määritellään tilanteessa, jossa tietyt työn osa-alueet määritellään sukupuolen mukaan? Onko miehen silloin pakko suostua tekemään suorite, koska on ainakin periaatteessa vahvempi vain sen takia että on mies? Voidaanko olettaa, että nainen näin ollen on se, joka sitten tekee työt, kun kyseessä on esimerkiksi asiakkaan lapsen hoitoon liittyvä ongelma?

Millä tavalla tasa-arvoa ajavat naiskiintiöt? Sehän on väärin, että tietyissä paikoissa miehet ovat aikanaan miehittäneet esimerkiksi johtoasemat, mutta millä tavalla tämä epäkohta korjataan kiintiöillä? Onko tarkoitus, että väkisin laitetaan naisia esimerkiksi johtotehtäviin niin paljon, että he pystyvät enemmistönä, tai vähintäänkin hyvin edustettuina valitsemaan lisää naisia samoille paikoille? Mennäänkö tässä sitten toiselle puolelle metsää? Puhummeko sitten 50 vuoden kuluttua samaa tarinaa mieskiintiöistä? Pätevyyden kai tulisi olla tärkein valintaperuste. Mitä käy, kun vähemmän pätevä valitaan sukupuolensa perusteella? Ja tämä siis toki tulee toimia molemmin päin, ei miestäkään saa valita kenenkään ohi vain siksi, että on mies. Mitä sitten kun kiintiö ylittyy? Ei ilmeisesti mitään, siinäpä ylittyy, tuskin kuitenkaan siinä vaiheessa, luodaan mieskiintiötä. Mutta eihän rasismiakaan kitketä pistämällä jokaiseen kaveriporukkaan ”kiintiö-värillinen” . Ajatelkaamme armeijaa, jossa löytyy naiskiintiöitä. Kas, kun sota syttyy, voisi ehkäpä oikeutetusti kysyä, tuleeko silloin armeijassa olevien kaikkien pystyä tekemään samat asiat, sukupuolesta riippumatta? Pahimmassa tapauksessa kiintiön takia valittu henkilö ei pysty tositilanteessa hoitamaan hommaansa, esimerkiksi jos lääkintämies ei jaksakaan kantaa haavoittunutta? Sen sijaan normaaleista pääsykokeista, psykologisista tai fyysisistä, selvinneiden ei tarvitsisi selitellä. Sehän olisi tasa-arvoa.
Jos oikein tasapäistetään miehet ja naiset, miksemme poistaisi raja-aitoja urheilustakin. Kaikki samoihin keräilyeriin vaan. Siinähän sitä sitten taas ihmeteltäisiin sitten, kuinka epäreilua urheilu on. Tämä siksi, että tasa-arvovaltuutettu on ottanut kantaa urheilun näkyvyyteen; naisurheilua näkyy liian vähän verrattuna miesurheiluun. Molempien sukupuolten urheilu, ilmeisesti lajista riippumatta kun kiinnostaisi yhtälailla, mutta media säätelee kiinnostavuutta tahtonsa mukaan. Saanen olla erimieltä, mielestäni naisurheilu saa hyvin palstatilaa, seuraan sitä itsekin. useita lajeja, viimeksi muodostelmaluistelua, kun naiset hienosti ottivat kaksoisvoiton, sitä ennen ringetteä, kun naiset hienosti voittivat maailman mestaruuden. Ja kannattaa muistaa, että katsomoihin saa mennä aivan vapaasti, mediasta riippumatta.
Mitä tulisi ajatella sellaisista aloista, joille suuntautuu pääasiallisesti vain toista sukupuolta, kuten Hotellli- ja ravintola-alalle, tai vaikkapa kosmetologeiksi, joihin koulutetaan pääasiassa naisia. Tai vaihtoehtoisesti rakennus- ja autoaloille miehiä. Voidaanko näitä aloja tuomita tasa-arvon puutteesta?
Voidaanko puhua tasa-arvosta, kun uimahalleissa miesten pukuhuoneissa ja suihkutiloissa pyörii nais-siivooja. Sen sijaan kun mies-siivooja menisi naisten puolelle, keskusteltaisiin asiasta lööpeissä viikko. Joissain asioissa se, kun nainen tekee, on tasa-arvoa, mutta kun mies tekee samaa, kyse onkin jopa sovinismista, tai pahimmillaan seksismistä.
Auttaako tasa-arvo-ongelmassa feminismi, tuo sukupuoliroolien muuttamiseen tähtäävä liike ? On se ainakin hyviä asioita saanut aikaan, kun on ajettu naisille äänioikeutta ja yhtenevää palkkaa miesten kanssa. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös feminismi ääripäänä ei auta ketään.
Mikä on feministin vastakohta? Sovinisti? Ei, vaikka pahimmillaan molemmat syrjivät toista sukupuolta. Miehillä ei taida feminististä liikettä juuri ollakaan, ehkäpä tarvitsisimme sellaisen.
Kaiken ei tarvitse olla tasa-arvoista, naiset ja miehet ovat erilaisia, osin päteviä eri asioissa. Mutta asioissa, joissa molemmat voivat olla yhtälailla hyviä, määrätköön pätevyys, ei sukupuoli. Muistakaamme, että meillähän on Presidenttinä nainen. Pääministerinä nainen. Puoluejohtajina on naisia. Ministereinä on naisia. Yritysten hallituksissa on naisia. Armeijassa on naisia. Mutta aina vain liian vähän.
Itse en koe olevani epäreilu, tasa-arvoa vastaan, sovinisti.Olen ehdottomasti kaikenlaista syrjintää vastaan. Ehkäpä vain joskus harmissani, ehkäpä pätemätön joihinkin ammatteihin ja siksi katkeroitunut.

Tämäkin teksti kävi vaimoni ankaran seulan läpi ja sai hyväksynnän. :)

Tietämättömän kirjoitus politiikasta

Tekstin on kirjoittanut henkilö, joka ei selvästikään ymmärrä politiikasta tarpeeksi. Kirjoittaja ei näin ollen uskalla lähteä väittelemään asiasta, vaan myöntää avoimesti kyseessä olevan vain omat nöyrät ja varmasti osin eriävät, osin jopa perusteettomat mielipiteet. Teksti sisältää muutaman kirosanan.

Suomen rajat kiinni ja valtava rajavalvonta käyntiin. Saadaan sillä sitten ainakin rajavartiostolle lisää työpaikkoja. (www.raja.fi)
Samoin tein pistetään pois kaikki ulkomaalaiset. Kaikki. Itseasiassa pistetään pois kaikki suomalaisetkin, jotka eivät ole syntyperäisiä. No, antaa mennä mukana myös kaikki tummahiuksiset, jätetään vain täysin vaaleaihoiset blondit. Ja ylipainoiset pois kanssa. Arjalaisuus kunniaan.
Välillä tuntui, että näin kirjoitettiin Persujen politiikasta ennen vaaleja. No tuskin ihan tästä on kuitenkaan kyse. Asioita on hyvin helppo kärjistää varsinkin vaalien alla. Kyllähän esimerkiksi Soinin puheet ovat kuitenkin aivan muuta, jopa osin sovittelevia, eikä kaikessa niin kaukana muista valtapuolueista, ei ainakaan niin jyrkästi, mitä mediassa annetaan ymmärtää. Mutta kyllä se silti mietityttää, että mitä tästä nyt seuraa, kun Persut valittiin tuollaisella määrällä eduskuntaan. Paitsi poliittisten mielipiteidensä vuoksi, myös huolettaa toki heidän poliittinen kokemattomuutensa, osan kohdalla jopa yleinen kokemattomuutensa. Ehkä olen myös ollut jossain määrin mukavuudenhaluinen ja näin tyytyväinen siihen konsensukseen, mikä on jo kauan vallinnut. Nythän pitkästä aikaa tulee jonkinlaista muutosta. (Vaikka Muutos 2011 puolueesta ei ketään valittukaan)

En minäkään pidä romanikerjäläisistä täällä, saati sieltä suunnalta, tahi mistään muualtakaan tulevista tasku- tai muistakaan varkaista. Voihan sitä kysäistä EU:sta, jotta miksi nämä tietyt maat ovat hyväksytty unioniin, kun ei kaikki tainnut olla ihan sillä tolalla, mitä tällainen normi länsieurooppalainen, EU-kansalainen ajattelee. Ei se silti tarkoita, että meidän ei kannattaisi EU:hun kuulua.
Totta helvetissä itseänikin vituttaa, että asiat hyvin hoitaneena valtiona joudumme maksamaan valtiolle heidän omista hölmöilyistään. Kaikenlisäksi näistä iso osa on varmastikin jossain määrin ollut täysin tiedostettu kaikkine vaikutuksineen - ei se silti tarkoita etteikö meidän tulisi mielestäni seistä yhteisessä rintamassa. On totta että kaikki EU maat eivät osallistu tähän kruunullakaan. vain euromaat osallistuvat. Ottaahan se päähän, mielestäni kaikkien pitäisi osallistua… vaan vain osa leikkii, osa ei. Silti Euroalueeseen kuuluminen on mielestäni hyvä juttu, se helpottaa asioimista Euroopassa. En tosin ole minkäänlainen ekonomisti, en todellisuudessa osaa sanoa, olisimmeko taloudellisesti vakaampi maa mikäli olisimme pitäneet kiinni Markastamme. Kannattanee kuitenkin miettiä tarkkaan, tarkkaan, tarkkaan markkaan siirtymisen seuraukset, jo siltä kantilta, että mitä moinen maksaa. Varsinkin, mikäli tiedossa olisi, että tulevaisuudessa yrittäisimme kuitenkin taas takaisin euroalueeseen. Osallistukaamme mieluiten kuitenkin euroalueen vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen.

Eikö tämä kuitenkin tarkoita samalla, että Suomessa on asiat hoidettu hyvin, meillä menee hyvin? Me olemme hoitaneet omat asiamme hyvin ja kunnialla. Sekö joitakin vituttaa? Että ei voikaan valittaa kuinka ei olekaan kenovoitto syntyä suomeen..? ..toivottavasti kukaan uusi edustaja ei tee päätöksiä jotka viimeistään muutamien vuosien kuluttua takaavat sen, että joudun kirjoittamaan ettei asiamme olekaan (enää) hoidettu hyvin.. Älkäämme tehkö päätöksiä, jotka oikeasti sulkevat Suomen Euroopan ulkopuolelle, henkisesti ja yhteisöllisesti toki. Suomi kaikesta huolimatta maantieteellisesti Eurooppaan kuuluu, jopa enemmän kuin Euroviisuihin osallistuva Israel, tai jalkapallon EM- ja MM-karsintoihin Euroopan lohkoissa pelaavat Azerit, Kazakit, yms. yms.

Muistaako tai ymmärtääkö muuten kukaan, että suurin osa ihmistä ei kuitenkaan äänestänyt Persuja. He joko äänestivät muita puolueita, tai eivät äänestäneet ollenkaan. Eli kyllä eduskunnassa on paljon muidenkin puolueiden edustajia. Nyt vain on nostettu yhden puolueen äänimäärä kovin isoksi uutiseksi.
Sitä paitsi, onko mitään väliä keitä siellä nyt on valittuina? Nykysäännöstö kun mahdollistaa loikkaamisen toiseen puolueeseen kesken kauden. Käsittämätöntä, sanon minä. Ei tässä ole kyse veikkausliigasta, jossa pelaajia myydään toisiin seuroihin. Miten voi henkilö, joka on äänestetty tietyn puolueen listoilta, hypätä toiseen puolueeseen. Eikö myös loikkausaikeita pitäisi kysyä äänestäjiltä? Ja kaikenlisäksi vaalien jälkeen puoluejohtajat tuntuvat olevan varsin luottavaisia yhteistyökykyihinsä, eniten riidanhalukkuutta tuntuu löytyvän toimittajilta. Eli eihän tässä tiedä yhtään vaikka kaikki menisi hyvin, myös omalta kannaltani ajateltuna.

Tavallaan on sääli, että pienistä puolueista ei valittu ketään. Siellä(kin) kun oli kyllä varsin järkeviä ehdokkaita. Olisi ollut mukava nähdä joitakin heistä yhdessä valtapuolueiden kanssa väittelemässä. Sen sijaan ihmettelen kyllä muutaman näiden puolueiden hyväksymiä ehdokkaitaan, isotissiset stripparit ja bb-julkkikset kun eivät ainakaan näissä vaaleissa valelleet varsin järkeviltä kuulostavia kommentteja. Vaan ehkäpä kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta ja näin vaaleissa oli ehdolla kansan koko kirjo.

No, pääasia että äänestää. Turha on muuten valittaa.

Kansa on taas puhunut. ugh.

Kuolema ja kysymyksiä siitä

Mitä on ihmisarvoinen elämä? Mitä on ihmisarvoinen kuolema? Tätä joutuu miettimään nykypäivänä kun kohtaa ihmisiä vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Ja toki kaikkialla muuallakin..
Elämäänsä voi kaiketi elää kuten haluaa. Toivottavasti. Näin toki ajateltuna hyväosaisena (mikä ja kuka on hyväosainen?) Mutta mitä kun ei voi enää päättää omasta elämästään? Saako kuolemaa pyytää? Mitä jos et voi tilasi takia enää pyytää kuolemaa? Mitä ihminen tuntee ja kokee jos hän on ns. ”vihannes”? Jos hän ei tunne , eikä tajua mitään, onko järkeä jatkaa hänen elämäänsä? Voiko tätä kysyä taloudellisessa mielessä, onko se eettisesti oikein? Mitä jos hän tuntee ja ymmärtää, mutta ei voi kommunikoida? Onko silloin oikein jatkaa hänen elämäänsä? Onko eutanasia oikein? Voiko kukaan päättää eutanasiasta? Jos voi, voiko joku päättää myös kuolemanrangaistuksesta? Onko kuolemanrangaistus oikein? …silmä silmästä, kuten raamatussa sanotaan? ..onko oikein kuolla rangaistuksena jos on tappanut jonkun? …jos taas istuu tuomiotaan ennen kuolemantuomion toimeenpanoa, kärsiikö ihminen silloin tarpeeksi? Silloin kai ihminen osaa mukautua tuomioonsa ja saattaa olla aikanaan sinut kuolemansa kanssa. Onko rangaistus silloin oikein? Onko itsemurha oikein? Mitä jos ihminen kuolee ennenaikaisesti rakastamansa asian parissa? Jos basehyppääjä kuolee kun varjo ei avautunutkaan, onko kuolema parempi, kuin jos hän kuolisi ylittäessään suojatietä? Mitä jos joku ryyppää itsensä hengiltä? Silloin hän kuolee pitämänsä asian parissa & sen vuoksi, huolimatta siitä että kyseessä on alkoholismi ja sitä kautta sairaus.. miten silloin suhtautua kuolemaan?


Jos ihminen on sinut kuolemansa kanssa, miten tulee muiden surra kuoleman jälkeen? Jos taas ihminen tietää kuolevansa, mutta ei halua kuolla, miten toimia?
Miten surra ylipäätään kuoleman jälkeen? Onko jotain yleistä ohjeistusta, miten pitää toimia? Ilmeisesti on, sillä sain rivien välistä kuulla kuinka en surrut tarpeeksi näkyvästi, kun isäni kuoli. Muistan hyvin omat tunteeni, jotka vaihtelivat lähinnä ihmettelystä epävarmuuteen, epäuskosta ikävään usean päivän ajan. Onko se surua? Onko se osa surua? Pitääkö itkeä näkyvästi? Saako olla yksin jos haluaa? Saako kuolemalle nauraa? ..kaikelle pitäisi saada nauraa, kaikesta pitäisi saada tehdä huumoria, kunhan pitää rajat. Rajat pitää pitää kaikessa, mutta muuta, yleistä ohjeistusta ei mielestäni ole. Saako kenellekään sanoa, ettei sure oikein? Saako olla iloinen jonkun kuolemasta? Saako surra lemmikkinsä kuolemaa? itse surin rakkaan lemmikkikissani kuolemaa paljon, jopa näkyvämmin kuin isäni kuolemaa. Tarkoittaako se, että välitin kissasta enemmän kuin isästäni? ..tuskin. Mutta eikö lemmikkiä saa rakastaa kuin läheistä ihmistä? Missä menee raja? Vai meneekö ollenkaan? Onko joku oikeutettu sanomaan juuta tai jaata? Josif Stalin sanoi, että yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa on tilastotiedettä. Kaikessa irvokkuudessaan oliko hän oikeassa?
Kun puhutaan eutanasiasta tai itsemurhasta, pitää miettiä myös, onko luonnollista kuolemaa, jos venytetään elämää? Tai onko se luonnollista elämää, jos nykytekniikan avulla elä 157 vuotiaaksi?
Osaako ihminen käsitellä kuolemaa, vaikka kuolema on väistämätön ja näin ollen luonnollinen tapahtuma.. Onko ihminen erkaantunut kuolemasta? Tosin eläimetkin osaavat surra, esim. tutkimus jossa tutkittiin apinoiden reaktioita lauman jäsenen kuolemaan. Yhtälailla on kertomuksia esimerkiksi koirista, jotka onnettomuuksien jälkeen istuvat kuolleen isäntänsä vieressä, kuin surren.


Isän kuolemasta tällä viikolla vuosi, mummin kuolemasta viikko. Harmaa maaliskuu. R.I.P.

If you live, you will die (Sonata arctica)

Odotusblogi 1

Minähän olin jo monta vuotta toivonut tulevani isäksi. Vaimo ei tällaista toivetta ollut jakanut. Unelmoin vain tilanteesta, kun saisin kuulla, että näin olisi käyvän. Hyppisin ja pomppisin, huutaisin ikkunasta…

Eräs lauantaiaamu, kun olin töihin lähdössä, kello kuuden pintaan, vaimo mainitsi ”ohimennen”, kuinka viimeinenkin veljensä oli saanut lapsen. Mainitsin siihen sitten, että olemme sitten mustia lampaita, ainoat, joilla ei lapsia ole..hänen sisarusparvea ajatellen, heitä kun neljä on. Myös itselläni 3 sisarusta, eli pitkällä matematiikalla lasketuna meitäkin neljä on. Minun sisaruksillani ei vielä lapsia ole. No, sanomisestani johtuen minulle vihjailtiinkin sitten raskaustestin ostamisesta. No, tein työtä käskettyä ja töistä tullessani kävin apteekin kautta. . ..on siinäkin, testiä on jos minkälaista, ja hintaerot sen mukaisia. Kalleimmista voisin kuvitella että se kertoo lapsen tulevan pituuden ja tulevan aviopuolison nimen, Kiinan viimeisimmän keisarin kuolinsyyn ja jopa onko nainen raskaana vai ei. No, testin vein kotiin ja tavoistani poiketen en ruvennut ruinaamaan testin tekemistä, vaan ajattelin antaa vaimolle aikaa.


Minäpä en ole koskaan ollut sairauden takia sairaslomalla. Minulle ei nouse kuumetta. Tukkoisena saatan olla kaksi viikkoa, kun kuume noustessaan taas veisi sen nopeammin pois, vaan ei... minä pysyn rukkoisena ja ryydyn töissä. No, nyt juuri tuona päivänä sitten alkoi tuntumaan jo vähän pahalta ja menin nukkumaan. Myöhään illalla heräsin kylpyhuonetarpeeseen ja löntystin sinne. Tyhjennettyäni rakkoni löntystin takasin, sillä myös kuumetta oli mitattu ja sitä oli jo reilusti yli 38°, joka on minulle tavatonta. No vaimo kysymään, että huomioinko kenties raskaustestin...? No, en huomioinut. Löntystin takaisin ja kas, kaksi viivaa siinä oli. Vuosikausia olen kuvitellut, kuinka hyppisin ja pomppisin ja huutaisin.. nyt sanoin ”kiva” ja löntystin takaisin sänkyyn.
No, raskaus oli kuitenkin siis tosiasia. Voin kyllä ymmärtää halun olla kertomatta raskaudesta eteenpäin, alkuaika kun on epävarmaa ja voi olla, ettei vauvaa tulekaan.. Itse kuitenkin halusin huutaa siitä koko maailmalle. Vaan vaimo kielsi ja vaimon sana on laki (meidän avioliittoamme säännösten soveltamisesta sannan antaman lain (03/2007) 2 §:n 2 momentin nojalla vaimon sanaa on toteltava). Piti siis yrittää pysyä hiljaa.
Vaan onnellinen olin!


Kalenterista kun sitten tarkisteltiin tarkempaa hedelmöitysajankohtaa, laski vaimo tuon ajankohdan eräälle kesäiselle lauantaille. ..omasta kalenterista katsottuna olin itse silloin Oslossa Les Clefs d’Or tapahtumassa, joten muutama kysymys juolahti mieleeni… No, ehkä vaimo laski väärin.


Ihmettelen kuitenkin tiettyjä ”totuuksia” raskaudesta, näin miehen näkökulmasta toki.


Itselleni, eikä vaimollekaan ole tullut missään vaiheessa ”me olemme nyt vanhempia” tai ”me olemme syntyneet vanhemmiksi” fiilistä. Tuntuu että tämä fiilisi oli kyllä monilla muilla – ensimmäinen käynti neuvolassa jossa sössötettiin vauvakielellä ”onks vähäx ihanaa kun teistä tulee nyt isi ja äiti” meinasi ottaa jo pattiin… Monesti sanotaan, että näitä fiiliksiä itselle tulisi. Moni kysyy, itkinkö, kun näin lapseni ensimmäistä kertaa ultraäänen kuvassa? En itkenyt, se ei itse asiassa liikuttanut minua laisinkaan. Tunsin huonoa omatuntoa tästä, kun minun olisi kaiketi pitänyt liikuttua, se kun taitaa olla tapana, melkein on käsketty liikuttua. Sama oli sydänääniä kuunnellessa, enhän minä edes kuullut niitä, sieltähän kuului vain avaruusääniä tms.-en siis liikuttunut. Neuvolassa, lääkärissä, ultrassa ja valmennuksissa sen sijaan olen toki mukana. Välillä ihmetyttää, että miksi pitää mennä mukaan, kun perus neuvolakäynnillä vain istun vieressä ja odotan. Vaan viimeisimmällä neuvolakäynnillä hoitsu kysyi, että haluaisinko MINÄ olla se, joka kuuntelee niitä sydänääniä-olisin halunnut vastata että ei, tehköön hän oman työnsä, enhän minäkään kysy perheen isiltä, haluaisivatko he sisäänkirjata perheensä hotellissa. No, lähdin kuitenkin tähän leikkiin mukaan ja vähän aikaa venkslasin laitetta vaimon vatsan päällä tietämättä yhtään, mitä pitäisi tehdä ja minne rakkine pitäisi seuraavaksi suunnata. Neuvolan täti sitten vieressä katsoi ja oli hiljaa. No, minäkin olin hiljaa ja päätinkin sitten ojentaa kapistuksen ammattilaisella ja katsoa vierestä. Olin edelleen hiljaa. Sydänääniä ilmeisesti edelleen on, koska avaruusääniä kuului. Myöskään vauvan potkimiset eivät ole murtaneet jäistä, ikiroutaista sydäntäni. Ihanaa se oli kokea ensimmäistä kertaa, mutta mitenkään se ei vauvaa konkretisoinut. Luulenpa että kohdallani se iskee kunnolla, kun vauva on käsivarsillani.
Kuitenkin olen oppinut että on hyvä olla mukana kaikessa odotukseen liittyvässä, jos ei muuten, yhdistää se tulevia vanhempia jonkin verran. Tai siis pitää ne yhdessä ja oma avain käy kodin lukkoihin tulevaisuudessakin. Muutenkin odottavalle äidille kannattaa olla mieliksi, se kyllä lisää oman elämän laatua. Joskin aina, vaikka kuinka kovasti yrittäisi, ei voi mieliksi olla. …tai siltä saattaa tuntua. Raskaana oleva puolisko kun saattaa kyllä arvostaa sitä yritystä, eikä edes osaa selittää tilannetta, mikä aihetti odottamattomalle puoliskolle tunteen, että ”mitä minä nyt tein”.

No, tietoa on kuitenkin paljon ja jotkut kokevat, että tieto ei välttämättä lisäisikään tuskaa. Ylipäätään raskaudesta, odotuksesta, synnytyksestä, imetyksestä, vanhemmuudesta yms. yms. on erittäin paljon tietoa ja erilaista kirjallisuutta. Myös ”informatiivista” videokuvaa synnytyksistä, repytymisistä, välilihan leikkaamisesta, perätilasynnytyksestä on..olen saanut tietää… Varsinkin jos sitä osaa etsiä, sitä tietoa siis, ei niitä viedoita. Täytyy vain etsiä oikein. Minut on vaimoni pistänyt lukemaan paljon kirjoja. Vaan ei lainkaan yhtä paljon mitä hän lukee. Hän on DI. repikää siitä miten tietoa käsitellään myös näissä asioissa. Olen kuitenkin yrittänyt tyydyttää vaimoni haluja (…ainakin synnytykseen liittyvän tiedon keruussa…ja mikä ettei toki muutoinkin) ja toiveita tiedon imemisessä. Olen myös oppinut asioita. Esimerkiksi Remeksen lukemista ei lasketa ”tiedon keräämiseksi” ..no, olen tosissani oppinut asioita, joita hän minun toivoo oppivan. DI haluaa pitää langat käsissään kaikissa asioissa, olen oppinut. Kuitenkin DI olettaa ja huolehtii, että kumppani on vähintäänkin kärryillä näistä asioista, vaikkei hänelle lupa ole mitään tehdäkään. Hän on ns. co-pilot, 1st officer,, joka ottaa ohjat hätälaskussa, mikäli kapteeni on menettänyt tajuntansa. Sen verran olen huomannut, että vaikka tuen vaimoani sataprosenttisesti hänen päätöksissään odotusta ja synnytystä koskevissa asioissa, on minullakin eriäviä mielipiteitä. Näitä mielipiteitä ei kuitenkaan voi suoraan sanoa, vaan hyvin varovaisesti ne tulee esittää, jos ollenkaan. Raskaana olevilla naisilla tunteet ovat herkässä..

Meillä ei ole mitään kutsumanimeä vauvalle. Itse olin kuulemma ”möykky”, joillain se on ihan jo jokin nimi, Kalle-Ville, Kukkameri, kuka mistäkin tykkää. No, mitään työnimeä ei meillä siis ole, se on vaan ”vauva”. Kyllä sille jutellaan ja vatsaa hyväillään ja hierotaan. Onnellisena odotamme hänen saapumistaan. Mutta positiivisella kauhulla odotan mitä minusta isänä tulee…

Ehkä vielä tulee blogi loppuajasta ja synnytystuskista..


This text has been aproved by the wife, readers discretion is adviced.
(sarjakuvat Fingerpori & baby Blues )

taas vali vali

Blogissa on helppo valittaa.. ja mitäpä sitä muuta suomalainen tekisi, kuin valittaisi.. ajatellaan esimerkiksi säätä; kesäisin on liian kuuma. Saattaa olla tosin myös liian kylmä, liian sateista, kuivaa, myrskyisää..
talvisin on liian pimeää, liian leutoa, liian kylmää, liikaa lunta, liian vähän lunta.. vaan silti on aina ihanaa, kun on neljä vuodenaikaa..saapahan valittaa enemmän..


No, valitetaan, vaan ei vuodenajoista.


mennään ensin kulutusjuhlaan;


Tätä olen sivunnut aikaisemminkin.. en koen olevani viherpiipertäjä, mutta kyllä ketuttaa meininki paikoin... Olenkin jo aikaisemmin maininnut sarjakuvista, joita olen pelastanut ja osin jo eteenpäin pistäneenä..ja (MAINOS:) vinyylilevyt Blue Vinyl Recordsiin vieneenä..
Tämä kulutusjuhla kuitenki tuli mieleeni eräs päivä töissä, kun tuntuu, että yksi suurin kuluerä hotellissa on nitojat ja sakset! Anna respaan sakset ja nitoja ja anna uudet kohta, koska niistä ei ole tietoakaan muutaman päivän jälkeen.. Missä on tuo toimistotarvikkeiden hautausmaa, johon näitä elävänä haudataan..
Ennen saksia ja nitojia olen tähän kysymykseen törmännyt hotellien kynien kohdalla. Olen varma, että Venäjän maa on kyllästetty suomalaisten hotellien kynillä! Jo Hotelli Korpilammen kyniä on jokaisella venäläisellä. Enkä tässä sinällään syytä nimenomaan venäläisiä, Korpilammella heitä vain oli paljon. Turisti kuin turisti tuntuu haalivan respan tiskiltä kyniä itselleen, kaverille ja anopille,(anopille lahja voi tosin olla vaike ja jos hotellin kynä toimii, niin be my guest) kaikille kaksi, plus vielä muutaman, jonka nämä voivat antaa omille vastaavilleen. Ei väliä, onko kyse Kämpin tms. "hienosta" kynästä, vai ns. "perushotellin" "perus"kynästä-jos se on tiskillä, se on keräilykamaa..
Samahan se on esittteiden kanssa, kaikki menee. Hassua kyllä, moni yritys laskee kiinnostavuuttaan esitteiden menekillä... Pistäpä esitteiden jakelija feissarin kylkeen ja laske menneet esitteet. vähennä siitä seuraavassa roskakorissa olevat esitteet ja mene matikan tunnille.
Suomalainen mentaliteetti "jos se on ilmaista, otan!" pätee myös muihin kansallisuuksiin. Näin täytämme kaatopaikat. Onneksi paperin voi kierrättää. Sillä on monta asiaa, joka on pakko kirjoittaa ylös. Laitapa respan tiskille esite, ja kas, asikas näkee siinä muistiinpanovihkosen! ..itse muuten käytän jokaisen paperin töissä kahteen kertaan. Kyllä, töissä tulee raporttia, listaa yms. "pakollista" tulostetta sen verran, että kerään paperit kasaan, käännän toisin päin ja tulostan. Kyllä, HP tykkää, kun tämän takia printteriä huolletaan aavistuksen useammin. vaan, kunnes kielletään, en muuta tätä tapaa!
No, paperiahan kyllä tulee ja menee. Hämmästyttää aina asiakkaiden tarve saada kuitilleen kirjekuori. Onko niin, että matkalaskua ei hyväksytä, mikäli kuitti on rypyssä? katoaako kuitti sinne saksien (enkä tarkoita tuota muinaista kansaa) hautausmaalle jos se ei ole turvassa kirjekuoressa? Vai onko kyseessä hienojen, hienojen hotellien tavasta antaa kirjekuori automaattisesti?
Yhtälailla asia tulee eteen aiemmin mainitsemassani pyyhkeiden pesussa - moni asiakas valittaa, kun pyyhettä ja lakanoita ei vaihdeta joka päivä, aamiaisbuffasta haalitaan niin paljon kuin kuvitellaan pystyvänsä viikon aikana syömään ja heitetään sitten roskiin, yms. yms. KULUTUSJUHLAA, heitä vanha pois, osta uusi! ..ajatellaan, että se on luksusta. Hotelliin mennään sen takia, että saadaan luksusta, ja tämä on osa sitä. Jossain vaiheessahan se tulee varmaan olemaan luksusta, että voidaan näyttää käyttävän asioita uudelleen ja uudelleen..


Juurihan oli uutinen, jossa kerrottiin, kuin isoja yrityksiä jäi kiinni siitä, että tarkoituksella tekevät sellaisia tuotteita, jotka hajoavat aikaisin, eikä niitä voi päivittää, vaan täytyy ostaa uusi..


Tarkoittaako tämä, että vaalien lähestyessä kehoitan äänestämään vihreitä?


..kävipä silmiini Iltalehden uutinen 23.2. siitä, kuinka taksikuskiksi ei pääse, mikäli takana on rikkeitä. Taksikuskiksi halajavan taustat urkitaan tarkkaan, eikä kuskiksi pääse, mikäli rikkeitä on. Sen sijaan uutisen mukaan lääkäriksi hakevan taustoja ei niin kovin tutkita. ..no, ehkä tästä on perusjantterilla epäilystä ollutkin kaikkien valelääkäreiden ilmi tullessa, mutta ihan faktakin tämä on ko. uutisen mukaan. Eikä yllätä. Mitä alempana olet "kastissa", sitä paskemmin menee, sitä enemmän syynätään. Luitteko uutisen venäläisestä huumediileristä, joka kärsii, kärsii rangaistustaan suomessa, avovankilassa. Työstähän tulee ansaita palkaa, ja myös vangit palkkaa ansaitsevat. Parhaimmillaan, joskaan ei toki lähimain kaikissa tapauksissa vanki voi ansaita yli 2300 EUR/kk, kun vanginvartija ansaitsee n 1900 EUR/kk (tämäkin siis IL artikkelista viime viikolta) Eikö tässä nyt mennä vähän metsään? Vanki ansaitsee enemmän kuin vartijansa? ...ja kaikenlisäksi saa siihen päälle ruokailun, majoituksen, sairaanhoidon, josta "maksaa" nimellisen summan verrattuna vartijaan..


Tarkoittaako tämä että vaalien lähestyessä kehoitan äänestämään SDP:tä?


Eikö ole mielenkiintoista Ministereiden syytesuoja? Tai jopa kansanedustajain suoja? Mielestäni on käsittämätöntä, miten ko. henkilöt saavat touhuta miten tahtovat, ainakin näin allekirjoittaneesta tuntuu, ilman, että mitään moitetta tulee, paitsi korkeintaan median taholta.. Nimiä mainitsematta joillakin pitäisi järjen juosta sen verran, että selkärankaa lähdettäisiin joukolla etsimään..


Tarkoittaako tämä että vaalien lähestyessä kehoitan äänestämään persuja?


En äänestä näistä mitään. Mutta kehoitan äänestämään. Ja ajattelemaan!

Kielikukkasia

Kielikukkasia

Olin ns. Baarivuorossa Hotelli Korpilammella, kun kohtelias Yhdysvaltalaismies tuli ostamaan (päivä)kahvia ja pullaa. Baristan taitojani käyttäen kaadoin herralle kahvin ja kondiittorin taidoillani vitriinistä hänelle pullaa otin. Löin tuotteet kassaan ja pyysin englannin kielellä herralta rahoja. Herra rahat antoi ja vaihtorahat saatuaan sanoi selvällä suomen kielellä “tussu”
Tähän tokaisin hieman ihmeissäni suurinpiirtein “öö..ok”. Vastaus ei tainnut olla täysin mitä kohteliaalta myyjältä odotetaan, joten herra toisti; “tussu.” Olin näin ollen pakotettu vastaamaan kysyvä ilme kasvoillain; “excuse me, sir?” johon herra totesi, että “isn’t ‘tussu’ ‘thank you’ in Finnish?” ..olin pakotettu kertomaan herralle tussu-sanan todellisen merkityksen. Herran naamaan heijastui kovasti punaista, luultavasti hänen paidastaan, hänen miettiessään missä kaikkialla kyseistä sanaa oli tullut käytettyä. Muista siis aina terve ennakkoluulo ja epäilys kun sinua neuvotaan vieraissa kielissä, yllättäviä käpyjä kun saattaa valitettavasti tulle jopa päällepäin kypsemmiltä ihmisiltä.

Vaan kaikki kielet eivät ole helppoja lausua. Suomen kieli englantilaiselle saattaa joskus vaikeata olla. Eräskin asiakas oli sopinut jonkinlaiset treffit ravintolaan jonka nimikin oli ylös laitettu. Hän sitten kysymään että missä tämä ravintola sijaitsee. En millään saanut kiinni tästä lausunnosta enkä näin ollen saanut mieleeni tällaista ravintolaa. Loppujen lopuksi pyysin neitiä kirjoittamaan ravintolan nimen paperille. Hän teki työtä käskettyä. Paperille ilmestyi teksti;

“restaurant Mary Moccasine” …ja mikä on siis tämä ravintola, joka Helsingissä sijaitsee…? Hieman maisteltuani tekstiä suussani, se iski kuin miljoona volttia, Ravintola Merimakasiini! Voilá, sain asiakkaalle järjestettyä pyydetyn osoitteen!

Jonkin aikaa sitten kävimme näitä samoja asioita läpi Oslossa ja eräs kollega kertoi äärimmäisen hauskan tarina. En vain muista mikä se oli.

No, osataan sitä itsekin; seitsemäntoistavuotiaana koulussamme vieraili ruotsalaisopiskelijoita ja heitä sitten syötimme eräänä iltana Planet hollywoodissa. Syötyäni päätin ilmoittaa olotilani ja sanoinkin “Jag är full” ..jota sitten kai ihmeteltiin. Vaan olen joskus myöhemmässä vaiheessa ollutkin. 

Sen sijaan aina ei ole kyse kielikukkasista; kollegani luokse tuli japanilaismies, joka kysyi huonolla englannilla “where can I find gay sextoys?” Kollega oli varma, että nyt tuli kuultua väärin ja kysyi että mitä herra siis halusikaan. Vastaus oli sama, “gay sextoys” …kollega mietti että mitäs tässä nyt tekisi, ei kai auta kuin piirtää rasti karttaa, herra radalle ja toivoa parasta. Hetken ajan kuluttua asiakas tulikin takaisin valkoisen muovikassin kanssa ja näytti peukaloa. Aina kyse ei siis olekaan kielikukkasesta, vaan saatat kuulla aivan oikein. ..tämä tapahtuma ei tapahtunut Helsingissä, mutta kauas ei tarvitse mennä, joskaan kaupan osalta tarkkaa rastin osoittamaa kohtaa en tiedä.

Eli yrittää pitää aina, mutta varovainen tulee vieraiden kielten kanssa olla.

Nimissä voi olla vaikeuksia. Toki aivan hulvattomia nimiä tulee eteen, Rva Pissareva Venäjältä mainitakseni, enkä muuten valehtele. Lausuminen voi joskus olla haaste kuitenkin... Nizzassa varaustani ei millään löytynyt, vaikka kuinka mainitsin nimeni J-O-U-T-S-E-N-V-U-O.. mutta ei. No, vahvistus esiin.. "ah, Mr. zözenvöö, yes, we have the reservation".
vaan, meilläpä oli aikaisemmassa työssä myyntipalvelussa töissä Nti Ruokokoski. "Can you spell your name please?" " R U O K .. O K..." että näin..

..lisätekstiä tähän myöhemmin, kun aika on kypsä ja muistuu muutama asia mieleen..

Suomalaisuutta

Kun suomalainen saunoo, se saunoo minimissään sadassa asteessa. Suomessa on helvetin pimeää syyskuun lopusta maaliskuun alkuun, joskin jokaöiset revontulet hieman pimeyttä karkoittavat. n. 30 asteen keskipakkaset vievät tästä ajasta kaksi kolmasosaa. joo-o. Mutta kylmä ei meillä ole, t-paidassakin periaatteessa pärjäisi. Ja pimeys on hienoa! Aurinkoa toki on nonstoppina sitten se muu aika. Ja silloin näkyy se puhtaus, luontoa on joka puolella eikä suomessa ole roskia. Ja Suomalainen on vaatimaton.piste.


Minkä vuoksi kaikkea tulee aina liioitella? Sanotaan, että suomalaisia pidetään rehtinä ja suoraan puhuvanan kansana. Mistä tämä on peräisin ? Kun oikeasti esimerkiksi se saunominen on mukavaa, mutta kuitenkin vain n. 75-85 asteessa. Kuitenkin löylyä heitetään niin perkeleesti kun on ulkomaalainen kaveri ensimmäistä kertaa käymässä. Avannossakin on mukava käydä, mutta ei siihen reunalle tarvitse nojatuolia tuoda missä istua munasillaan 20 minuuttia kun sille ulkomaiselle näytetään että kylmyyttä siedetään. Siedettiinhän sitä talvisodassakin perkele!. .. Raakaa viinaa pullon suusta, helvetisti. C’mon, missä on meidän kohtuutemme?


Miksi aina sanotaan, että suomalainen on vaatimaton? Kun loppujen lopuksi suomalainen on aina sitä mieltä, että me olemme parhaita ja täällä kaikki on parempaa kuin muualla.




Yksi Suomen kansan hartaimmin vaalittuja myyttejä on luja usko suomalaisten vaatimattomuuteen. Siinä missä amerikkalainen, ranskalainen tai ruotsalainen kehuu itseään, suomalainen vaikenee. Tässä vaatimattomuuden myytissä on myös sivuvivahde: suomalainen on kyllä mielestään etevä, mutta valitsee vaatimattomuuden, ihan silkkaa vaatimattomuuttaan. Näin kirjoittaa Jari Tervo uusisuomi.fi blogissaan. Eikä kirjoita huonosti tässäkään.
Ajatellaan, että aivan varmasti olemme parempia urheilussa kuin Ruotsi. Ne ovat menestyneempiä, mutta ne onkin hannuhanhia. Kovempia hiihtämään ollaan, muut, kuten norskit, jotka menestyvät, mutta luultavasti käyttävät kiellettyjä aineita vaan, me emme Lahden jälkeen enää ollenkaan, siitä hitaus. Joskin tässä asiassa ollaan vaatimattomia, Lahden tapahtumia ei enää haluta muistella. Ja jos muistellaan, laitetaan kaikki K-P Kyrön syyksi, ettei tarvitse kansakuntana hävetä, ollaan vaatimattomia. Turhaan amerikkalaiset jostain baseballista kohkaavat, eihän sitä pelata kuin siellä. ja ehkä Kuubassa ja Japanissa. Pieniä maita. Me olemme salibandyn maailmanmestareita. Ja jääpallossa oltiin viime kuussa hopealla! Ollaan kovempia sotilaitakin, kaikki me. Nimittäin ne muut eivät ole sotineet pidempään aikaan kuin mitä me, nimenomaan yhteisöllisesti ”me”, sodittiin. Ja meillä on paremmat viinakset, kuten Finlandia vodka (joka tosin yhdysvaltalainen brändi on), no, onneksi on Kossu. Sinappia..no, on sitä suomalaistakin, vaikka Turunen sellainen Ruotsissa tehdäänkin, ruotsalainen brändi kun on. Hernekeitto ja näkkäri, perinne tavaraa. Ihan suomalaista… eikö? Eikö? No onneksi on Koff ja Karhu! Ai, tanskalaisesta panimosta? No, ollaan onneksi osa näitä hienoja skandinaavisia brändejä. Ollaan osa Skandinaviaa nääs. eikö? No pohjoismaa ollaan kuitenkin. Tosin aina kirjoitetaan lehdissä että tässä-ja-siinä asiassa Suomi on matkalla Eurooppaan. Eikö Suomi sitten ole Euroopassa? Ja ottakaa nyt hyvät ulkomaalaiset selvää asioista, ei tietenkään jääkarhuja ja pingviinejä Helsingin kaduilla kulje! …mutta poroja on suomessa paljon, poronlihaa nimittäin syödään ihan joka päivä. Tai loimulohta. tehdään ihan itse siellä omassa saunassa olevassa pöntössä, joka taas on tiettömien taivalten päässä keskelle ei mitään. Vaikka samaan aikaan suomi onkin maailman kehittynein tietoyhteiskunta, parhaine koululaisineen ja heidän kouluruokineen ja parhaine kaikkineen (perustuu kaikkien lehtien tutkimuksiin)
No, jos ei sitten aina löydy täältä kerrottavaa, niin muistetaan että mm. Matt Damon ja Pamela Andersson ovat suomalaisia. Tai ainakin heidän isoisovanhempansa olivat. ..no ainakin Samuli Edelmann on M:I 4 ihan päänäyttelijöitä.. Ja Conan on melkein kuin Suomalainen. Miksi ruotsalaiset aina omivat meidän tähtemme? Miksi me aina liioittelemme?


ja entäs Nokia? Nokia on maailman paras matkapuhelin valmistaja. Ja se on suomalainen. Täysin suomalainen, sitä ei yksi Troijan hevonen meiltä vie pois. Sen pääkonttorihan on Espoossa. Tosin Espoo… Espoo ei ole Helsinki. Helsinki on suomen napa. Vaikka toisaalta nimenomaan stadilaisia muualla vihataan. Ei paljoo hesalaisten meininki kiinnosta, sanoi yksikin sketsihamo. No kyllä se kuitenkin kiinnostaa. Tarinahan kertoo Helsingissä asuvasta kaverin kaverista, joka oli menossa Lahden kaupunkiin. Häntä neuvottiin, ettei missään nimessä baarissa sitten kertoisi olevansa Helsingistä, pataan tulisi muutoin. No, sitähän sitten kysyttiin ja kaveri viisastunena vastaamaan; ”Kouvolasta” ja pataan tuli heti. Suomalainen kilpailee ja vertailee myös keskenään, oman kylän miehet ovat parempia kuin muut ja muut eivät ole mitään. Paitsi kun puhutaan suomesta. Silloin ollaan kaikki yhtä ja maailman parhaita!


Ja tiedättekö mitä? Minä ajattelen juuri näin, minä olen yksi tekstin henkilöistä . Tyhmä Suomalainen.
Muistakaamme, että Suomi on loistava, täällä on loistavaa.
Ei kuitenkaan liioitella, kuten minäkään en tässä tekstissä tehnyt.


Rakastan olla Suomalainen!

Urheilukulttuuria

Klassikko on arvostettu ja esimerkillinen teos miltä tahansa taiteen tai tieteen alueelta. Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Klassikoksi nouseminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi pitkän ajan kulumista. Näin kertoo Wikipedia.


..no ei tosiaan vaadi välttämättä pitkän ajan kulumista, mitä tulee talviklassikkoon..
Kävin nimittäin katsastamassa SM-Liigan sellaisen. Minähän kritisoin kaikkea, ei siinä, mutta nyt on ottelun nimi haettu vähän turhasti ameriikasta. Siellähän NHL-liigan versio tosiaan oli näin nimetty. Eli tuo kiekko-ottelu, joka oli viety ulos, isommille stadioneille. Tätä on jo muutama vuosi jatkunut. Eli yksi, ennalta sovittu ottelu on viety ulkoilmastadionille (yksi sana?) koska hallit rakennus- ja muista syistä ovat pienempiä, kuin stadionit. Konsepti toimii, mutta kukin voi miettiä josko vielä klassikosta voi puhua.


No, suomessa siis ameriikan malliin. Jokerit järjestämään ja toki IFK vastustajaksi. Haetaan Pohjoismaiden ennätystä jääkiekossa.. ja jopa euroopan ennätystä seurajoukkueiden jääkiekossa.
Hieno joukkuiden ennätys tehtiin viimeisissä maailmanmestaruuskisoissa viimme keväänä Saksassa, yli 70 000 katsojaa. Keskieurooppalaiset osaavat pitää meteliä, urheilukulttuuria löytyy. No palataan tähän kohta..
Ennätys rikottiin tämän vuoden alussa USA:n yliopistojääkiekossa, jossa yli 100 000 katsojaa todisti tapahtumaa..


No, Suomessa tosiaan tämä rekordi rikottiin. ...siis se pohjoismaiden katsojaennätys, sekä seurajoukkueiden euroopan ennätys. Jokerit isännöi IFK:ta Helsingin Olympia Stadionilla. Paikalla n. 37 000 ihmistä. Hieno tapahtuma, kiitos Jokereille.


Tapahtuma oli hieno. Urheilukulttuuria ehdottomasti. Jokereiden kotimatsi, joten heillä marssi stadionille. Heidän kotimatsi, joten kausikorttilaiset yhdessä, hienosti meteliä ja pomppiminen näkyi ja välittyi toiseen päätyyn, jossa itse olin. Pisteet siitä. Paukkupommien salakuljeuts ja räjäytys jokerifanien tyyliin stadionilla tosin toi miinuksia..
Stadionilla silti taisi olla enemmän punaista. IFK faneja oli ehkä hieman enemmän, kuin narreja, ainakin metelin perusteella. ...Tosin oma lehmä ojassa tässä.. ehkä lähinnä Kingit pitävät aavistuksen vähemmän meteliä kuin jullit, mutta muut fanit vievät kokonaisuuden IFK:n puolelle. Tämä tosin lätkä puolella, muuhun palaamme myöhemmin.


Tapahtuma siis urheilun puolesta superia!


Muutoin pientä hymyä; se, että stadion toiletit olivat jäässä, ei olisi pitänyt tulla järjestäjälle yllätyksenä. Järjestäjä voi toki vedota muutamaan paikalle tuotuun bajamajaan, mutta ei voi millään selittää yllätyksenä ruuhkia näille semi-eroottisille kopeille!! Lisää bajamajoja, tai putket suliksi! Pahin ehdottomasti oli kuitenkin oluen loppuminen. Yskäisyistä huolimatta ongelmaa ei ollut allekirjoittaneella. Olisin toki olueni juonut erätauolla, tai jopa molemmilla, mutta se, että en ollut ainoa joilla olut ei voinut väärään kurkkuun mennä, aiheutti närää.

Mielestäni käsittämätön virhe, huolimatta siitä, kenen virhe se oli, että olut loppui jo ensimmäisen erätauon aikana. Virallisen version mukaan olen erätauon liian aikaisin mielipiteineni, mutta epävirallisen version mukaan olin kyllä paikalla. Virallinen versio kertoo myös että syy anniskelu lopettamiseen johtui siitä, että tietyissä anniskelupisteissä johtunut oluen loppuminen aiheutti toisten pisteiden ruuhkautumista, jolloin yleisen turvallisuuden niminssä suljettiin kaikki anniskelupisteet. Varmasti oikea päätös, turvallisuus ennenkaikkea. Vaan kuinkas se päätös, jossa mietittiin oluen määrää..?


No, pärjäsimme toki ja silti..


Kuitenkin tuli mieleeni tästä suomalainen urheilukulttuuri. Suomalainen ei pidä meteliä. Ehkä kun maali tulee, vähän huudetaan, mutta ei muuten. Ei suomalainen. UEFA & FIFA eivät salli alkoholimyyntiä otteluissaan, joten lipun mukana kai pitäisi tulla teipattuna jaloviinapullo, jotta suomalainen metelöisi. Jääkiekossa ihan samaa ongelmaa ei ole. (ja puhun nyt siis kv peleistä) Näin ollen suomalainen tekee kulttuuria puketumalla hassuihin pukuihin ja asuihin. Näin pääsee myös kansalliseen televisioon.(been there, haven't done that) ..en tosin ole nähnyt muiden maiden kevennyksiä...
Muualla maailmassa sen sijaan pidetään meteliä, paljon. Siellä tosin katsomoon saa viedä olutta. Missä syy ja missä seuraus?


Suomeenkin kuitenkin ollaan yritetty tuoda katsomokulttuuria..ei vähiten jalkapallomaajoukkueemme toimesta, jonka kannatustoiminnassa olen mukana. Pohjoiskaarre ei pue hauskoja asuja, sikäli kuin hauskat asut ymmärrän, vaan on puettu omaa väriä ja arvostettu liinaa..ja tätä kautta tämä onkin arvostettu maajoukkuetoiminnassa yhdeksi euroopan parhaaksi (sillä tällainen toiminta muualla painottuu lähinnä seurajoukkuetasolle)
http://www.youtube.com/watch?v=XgfCnuWodFs
Mutta myös IFK:n osalta surajoukkuekannatus on kasvanut vuosi toisensa jälkeen, hyvänä esimerkkinä megamatkat jääkiekossa, erimerkkinä vierasmatka;
http://www.youtube.com/watch?v=40mNpxYbkig
kuten myös jalkapallossa, jossa suosittelen lämpimästi ensi kauden ykkösen pelejä IFK faniporukan, Stadin kingien kanssa. IFK leirissä syntymästä lähtien olleena kumarrus silti julleille, hienoa meteliä!!!


Pyllistää ei toki tarkoitus ole kellekään faniporukalle, antakaa mennä, pistäkää paremmaksi, haastan kaikki!!


Keitä taas haastan toisin, ovat ns. huipulla olevat, jotka kieltävät katsomo- ja fanikulttuurin kehittymisen kausi toisensa jälkeen; antakaa fanien toimia! Fanien juhlintaa ei siltä osalta sallita-IFK jalkapallo-osasto on saanut tämä tuta sakkoineen. Soihtuja ei siltä osalta sallita, Jullit ovat tämän kokeneet. Molemmissa on menty yli rajan aika ajoin, mutta siitä kärsii koko faniryhmä. Antakaa sopivissa tapahtumissa soihtujen, savujen, banderollien, tifojen elää!! Kitketään pois se mitä ei oikeasti tarvita, kuten IFK:n & Jokerien "fanien" kähinä Laakso ratsastuskentällä..


Toki jonkinlaisen rajoitteen metelille yms. aiheuttaa väen paljous. Suomessa kun 5000 katsojaa lajissa kuin lajissa on hieno juttu. Kolme saksalaista nuortamiestä oli hotellissani majoittumassa ja tulivat tiskille kyselemään vähän mahdollisuuksista seurata urheilua paikanpäällä. No, mikäs siinä, ko. päivänä olisi Jokereitten kotimatsi. Pojat miettivät josko mitään saumaa saada lippuja, onhan jääkiekko suomen suosituin peli. ..ei mitään hätää pojat, hallille vaan, kyllä sinne mahtuu vaikka kuinka monta katsojaa vielä. "Ei siis ole loppuunmyyty?" kyselivät pojat. No ei todellakaan, harva jääkiekkopeli suomessa on.
No, seuraavana päivänä olisi jalkapalloa tarjolla. Cup-finaali. Pojat tyrmistyivät. Voi että kun olisivat tajunneet aikaisemmin, olisivat voineet hankkia liput. ...sinne vaan pojat, stadionilta liput, se tulee olemaan puolityhjä. "tyhjä? cup-finaali?" ..kyllä vain, katsokaas, se on iso stadion, melkein 8000 ihmistä sinne Finskille mahtuu.. että näin suomessa.

valivalivali

Iäkäs herrasmies kysyi minulta josko kultaiset avaimeni ovat aidot…
Kysymättä tai tarkentavaa kysymystä tehden oletin että kysymys ei viitannut varsinaiseen kultaan avaimissani, vaan lähinnä avainten alkuperään. Vastaukseni oli siis myönteinen. Herra ei enempää kysellyt vaan jatkoi matkaansa. Hienoa, että joku suomalainenkin avaimet tunnistaa. Sääli tosin, että piti epäillä avainten aitoutta..ehkä herran on tottunut avainten kantajaan vain pariisin viiden tähden hotelleissa.


Sen sijaan minua rupesi mietityttämään muut syyt epäilyyn. Käyttääkö moni työnsä tunnusmerkkejä vaikkei niitä ole ansainnut, tomivatko jotkut ns. “wanna-be-ammattilaisina”? Ns. Virka-aseman väärinkäytöksiä toki on, kuten juuri uutisissa ollut tapaus konstaapelista, joka omaa virkamerkkiään käyttämällä sai nuoren tytön asunnolleen. Mutta että väärentämällä tunnusmerkkejä.. Epäilen. Vaan, olisihan se ollut mukava tietyissä tilanteissa, mikäli tunnusmerkit olisi voinut kyseenalaistaa..”Alokas Joutsenvuo tänne mars mars!” “..ei taida jaksaa, onkohan noi majurin natsat edes aidot..”


Jos aina puhutaan tasa-arvosta, naisten ja miesten eurosta, niin mikä siinä on että hotellin euro on aina eri kuin muiden instanssien euro? Epätasa-arvo valloillaan. Hotellissa asiakas voi vaatia ja valittaa aivan eri tavalla kuin muualla.
Esimerkiksi hotelleissa nykypäivänä on olemassa hintaluokkia, jotka ovat halvempia, kuin toiset hintaluokat, mutta niitä ei voi muuttaa eikä perua, eikä niistä saa rahojaan takaisin . Mikäli sairastut ja missaat lennon, on selvää, että rahat ja lento menivät. Piste. No can do. ..vaan hotellissa, huolimatta, että olet itse hyväksynyt ehdot, niin kyllä soitetaan ja valitetaan, kun nyt flunssa iski. Sinällään on kyllä ikävää, mikäli esimerkiksi isovanhemmista joku on kuollut, aivan tosissaa, itsekin läheisen kuoleman kokeneena, mutta ehdot ovat ehdot. Yllättävän moni mummo olisi ruvennut kuolemaan, mikäli tämä asia antaisi poikkeuksen säännössä. Yhtälailla Riihimäen lennon peruuntuminen hiekkamyrskyn takia on ikävää, mutta matkavakuutukset ovat tällaisia asioita varten sitten.
Toisen huomioni sai jokapäiväinen kuittirumba – olen kadottanut kuittini, voitko lähettää uuden? …unohdin pyytää firmani nimen kuittiin, saanko uuden? ..tottakai me teemme ja lähetämme uuden, ihan oikeasti. ..mutta kun tämä eriarvoisuus ihmetyttää..pyydäpä pankista uusi kuitti, tiliote tai tyhjä paperi, maksaa se automattisesti 5 euroa tms. Onko kyseessä ns.saavutettu etu? ..millä me saavuttaisimme tämän edun? (saavutettu etu - Epämoraalista tyytyä vähempään kuin on joskus saanut. www.urbaanisanakirja.fi)


Naurattaa myös palautteet… Eikö palautteen yksi suurinpia tarkoituksia ole antaa yritykselle/henkilölle mahdollisuus tehdä parannus? Palaute on aina tervetullutta, jotta parantaa voi. Vaan kyllä naurattaa palautteet, joita olen vuosien varrella eri paikoissa lukenut. Näissä ovat esim. ne joissa kerrotaan että puuttui uima-allas. (No, rakennetaan) Kerroksia saisi olla enemmän (No, rakennetaan) viereinen rakennus blokkasi näkymän ikävästi ( No, puretaan) (kaksi ensimmäistä ns. Rakentavia palautteita, viimeinen taas ns. purkava, debrief)
Pitäisi miettiä minkälaista palautetta antaa. Esimerkiksi palaute “tässä kyselyssä on liikaa kysymyksiä” on sellainen, jonka mukaan voidaan parantaa ko. Asiaa. “Piha-alueen leikkimökki oli rikki eikä sovelultunu toimiini” on rakentavaa, mökkiä voidaan korjata riippuen tietysti tarkoitusperistä, mutta esim. maininta että “majoituslaitoksessa oli liikaa San Marinolaisia” ei ole rakentavaa, sillä majoituslaitos ei aio harventaa San Marinolaisten määrää omasta tahdostaan. Muisetaan myös, että mikäli kaupungin taksit ovat ajossa, taksikeskukseen ei pääse läpi, tai taksikuski on vahingossa tai vahingoittamistarkoituksessa ottanut väärän asiakkaan, ei se ole hotellin vika. Mikäli virkailija ei tosiaan edes soita taksikeskukseen, vaan katselee vain facebook-päivityksiään, on se hotellin vika. Mutta ruuhkat eivät..:)


No, pakko nyt yrittää painottaa kuitenkin, että oikeassa elämässäni, joka siis sijoittuu sinne hotelliin, olen ihan oikea asiakas-palvelija. Kyllä minä siitä pidän ja koen olevani siinä hyvä. Ja koska en itse maksa palkkaani, ei minulta saa aina sitä mitä tilaa, vaan hymyilen myös silloin kun en hymyilisi omassa yrityksessäni.